Finnish Linux User Group FLUG ry

Kunnallisvaalit 2004, Linux-vaalikyselyn vastaukset, Helsinki

• Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • 7: Hildur Boldt
  • 13: Elena Gorschkow
  • 16: Mikko Hakkarainen
  • 17: Mirva Haltia
  • 75: Juhani Nokela
  • 79: Petteri Oksa
• Ruotsalainen kansanpuolue
  • 129: Christer Antell
  • 132: Ann-Mari "Ami" Bergström
  • 154: Mika Hietanen
  • 177: Jan D. Oker-Blom
  • 184: Rabbe Sandelin
• Suomen Keskusta
  • 256: Vesa Koskela
  • 273: Timo Leskinen
  • 296: Timo Oravainen
  • 323: Jouni Suuronen
  • 335: Esko Virri
• Liberaalit
  • 340: Toni Heinonen
  • 351: Sampo Syreeni
• Perussuomalaiset
  • 357: Sini Julin
  • 365: Juha Korhonen
  • 370: Heikki Lehti
  • 390: Rolf "Fred" Sormo
• Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liitto
  • 398: Ville Juvonen
  • 401: Santeri Ilola
  • 405: Pirkko Lehto
• Kansallinen Kokoomus
  • 424: Merja Eklund
  • 426: Matti Enroth
  • 438: Matti Hirvikallio
  • 442: Simo S. Hämäläinen
  • 457: Kristiina Kokko
  • 465: Antti Lanamäki
  • 466: Helena Lauriala
  • 467: Helena Lauttanen
  • 472: Reima Linnanvirta
  • 476: Salme Mattila
  • 477: Juha Meronen
  • 488: Olli Oikarinen
  • 500: Tatu Rauhamäki
  • 501: Joonas Rauramo
  • 506: Laura Rissanen
  • 514: Pirkko Salo
  • 527: Johannes Toepfer
  • 531: Maari Tähtivaara
• Vasemmistoliitto
  • 622: Paavo Arhinmäki
  • 625: Pekka Buttler
  • 627: Maarit Fredlund
  • 630: Marko Haapanen
  • 632: Kirsi-Marja Hammar
  • 634: Jouni Harju
  • 641: Sauli Ingman
  • 652: Miina Kajos
  • 653: Timo Kallio
  • 654: Tuomo-Pekka Kalliomäki
  • 667: Hannu Koponen
  • 694: Marjasirkka Paaso
  • 697: Pia Parkkonen
  • 705: Reko Ravela
  • 708: Juhani Saari
  • 723: Anna Tammisto
  • 729: Jenni Uljas
  • 733: Jaakko Vasankari
• Suomen Kristillisdemokraatit
  • 759: Mika Ebeling
  • 766: Erja Kauppinen
  • 771: Timo Koskiluoma
  • 772: Juha Kouri
  • 786: Pentti Mattila
• Vihreä liitto
  • 830: Maija Airas
  • 835: Kirsikka Bonsdorff
  • 847: Kimmo Helistö
  • 849: Leena Hernesniemi
  • 855: Jehki Härkönen
  • 873: Kai Kuikkaniemi
  • 874: Eevi Kuokkanen
  • 880: Panu Laturi
  • 884: Veera Luoma-aho
  • 891: Elina Moisio
  • 892: Osmo Moisio
  • 895: "Maala" Marjatta Nieminen
  • 896: Sami Nieminen
  • 897: Sari Nokkanen
  • 900: Jaana Nuottanen
  • 903: Hannu Oskala
  • 913: Ismo Pykäläinen
  • 922: Pörrö Sahlberg
  • 929: Elina Sojonen
  • 932: Johanna Sumuvuori
  • 937: Cecilia Therman
  • 948: Nina Wennström

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Hildur Boldt, 7, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

1. Melko hyviksi. En mikään tietokonenero ole, mutta suuri osa työpäivästä ja ajoittain vapaa-ajastakin kuluu tietokoneen ääressä, eikä

2. Kyllä, jotakuinkin. Ilmaista ohjelmaa saa kuka tahansa käyttää ja kopioida, mutta vapaan ohjelman koodia voi itse muuttaa ja parannella. Asia tuli tutuksi kun tein lyhyttä työharjoittelua Euroopan parlamentissa ja ruotsalaiset vapaan ohjelman -lobbaajat tulivat kertomaan ohjelmistopatentista heidän näkökulmastaan.

3. En, tietokoneen ja ohjelmat olen saanut työpaikan kautta, ja en saa lisätä ohjelmia itse.

4. En tiedä.

5. Suurimmat edut ovat, että ohjelmia voi kehittää ja muokata vastaamaan kunnan tarpeita, ilman että joudutaan ostamaan uutta ohjelmaa isoilta yrityksiltä. Se saattaisi tuoda säästöjä hallinnon puolella, kun ei aina tasaisin väliajoin jouduta ostamaan uusimpia ohjelmia. Toisaalta monella kunnan työntekijällä (useimmat lähenevät keski-ikää) saattaisi olla vaikeuksia tottua uuteen ohjelmaan.

6. Mahdollisesti. Pitäisi ensin selvittää mitkä vapaiden ohjelmien käyttöönoton mahdolliset edut tai haitat ovat sekä säästöt ja lisäkustannukset.

Elena Gorschkow, 13, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

1. Hallitsen kaiken työssäni tarvittavan enkä ole ihan ensimmäiseksi soittamassa atk-tukeen, kun jokin menee vikaan. Käytän tietokonetta monta tuntia päivittäin.

2. Vapaan ja ilmaisen ero kiteytyy englanniksi lauseeseen "Free as in speech not as in beer".:) Eli ilmaista ohjelmaa saa käyttää ja kopioida vapaasti, mutta vapaata ohjelmaa voi itse muuttaa tai tehdä sen pohjalta uusia ohjelmia. Vapaissa ohjelmistoissa ohjelman lähdekoodi on myös saatavilla.

3. Kaikki vaalimainokseni on tehty Linuxilla ja GIMP:llä.

4. Valitettavasti en ole perehtynyt tähän erikoisemmin.

5. Suurimmat edut lienevät kustannussäästöissä, riippumattomuudessa isoista ohjelmantoimittajista sekä mahdollisuudessa räätälöidä järjestelmiä omien tarpeiden mukaisesti. Esteenä ovat mielestäni puuttuvat/rajalliset tukipalvelut, monissa ohjelmistoissa huono dokumentaatio ja käyttöohjeistus sekä yhteensopivusongelmat yleisempien kaupallisten ohjelmistojen kanssa.

6. Vapaita ohjelmistoja tulisi harkita ja evaluoida uusia tietotekniikkainvestointeja tehtäessä ja valita kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Linux-järjestelmien käyttö palvelinominaisuudessa on jo arkipäivää niin yritysmaailmassa kuin julkishallinnon puolellakin ja työpöytäkäyttöönkin tarkoitetut Linux-distribuutiot alkavat olla tarpeeksi käyttäjäystävällisiä niiden laajempaa käyttöä varten.

Mikko Hakkarainen, 16, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

1. Varmaankin aika lailla keskivertotasoa. En ole alan ammattilainen millään lailla, mutta koneiden kanssa olen ollut kyllä tekemisissä yläastevuosien kuusnelosesta asti ja esimerkiksi sähköpostiakin olen käyttänyt jo syksystä 1990, kun menin TKK:lle (josta sittemmin vaihdoin valtsikkaan).

2. Ilmaista ohjelmaa voi käyttää vapaasti; vapaata ohjelmaa saa käyttää, myydä, levittää ja muokata vapaasti (lisenssiehtoja noudattaen) ilman lisenssimaksuja.

3. Luulin että en, mutta asiaa paremmin tuntevalta ystävältäni sain tietää, että todennäköisesti käytän ainakin välillisesti. Suurin osa sähköpostipalvelimista kun kuulemma käyttää sendmailia tai muuta vastaavaa vapaata softaa toiminnassaan, jne.

4. En tiedä.

5. Suurimmat edut ovat varmaankin juuri vapaa käyttö ja muokattavuus sekä kustannussäästöt. Suurin este on luultavasti Windowsin hegemonia ja tämän myötä se, että muut kuin ammattilaiset eivät tunne ohjelmia eivätkä osaa niitä käyttää.

6. Minulla ei ainakaan ole mitään syytä edistää Microsoftin maailmanvalloitusta. Nörttitaitoisten kaverien kanssa on ollut puhetta jo pitkään, että pitäisi tutustua paremmin esim. Linuxiin.

Mirva Haltia, 17, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

1. Arkikäytössä hyväksi. En mikään bittinero ole, mutta harvoin koneen kanssa jään täysin sormi suuhun. Virittellä en osaa, jätän sen ystävilleni jotka ymmärtävät koneiden filosofian päälle enemmän.

2. Elän siinä käsityksessä, että vapaa ohjelma on sellainen jonka lähdekoodi on avoin ja siten myös muokattavissa. Sitä voidaan levittää ja muokata vapaasti. Ilmainen ohjelma on sitten ilmainen ohjelma, mutta se on vapaaseen verrattuna "suljettu" ja näin ollen siinä on tekijänoikeudet sidoksissa ohjelmiston sisältöön. Luultavasti asia on laajempi mutten osaa selittää sitä :)

3. En käytä Linuxia, mutta Mozilla/Firefoxia kyllä. Selaimista ehdottomasti paras.

4. En tiedä.

5. Vapaiden ohjelmien suurin etu on tietenkin ajan tasalla olevan ohjelmiston vapaa levitys ja kehitystyö maailman laajuisessa verkostossa. Eli kansalaiset saavat ilmaiseksi ohjelmia, joita kehitetään ilmaiseksi. Se on tavallaan yhteishyvää parhaimmillaan. Suurin este niiden käytölle on luonnollisesti se, että kun ohjelma on vapaa, kukaan ei ole siitä vastuussa. Ei ole puhelinnumeroa johon soittaa jos koodi ei toimi, vaan pitää laittaa sormet ristiin että joku sen piakkoin korjaa tai tehdä se itse.

6. Toki olisin halukas edistämään jos sopiva tarkoitus löytyisi. Vapaita ohjelmia voitaisiin hyödyntää vaikkapa kun kehitetään vuorovaikutusmahdollisuuksia kunnan ja kuntalaisten välillä. Miten, en osaa nyt sanoa, koska tekniikka ei ole niin tuttu, mutta näin suosittu ja jatkuvasti kehittyvä osa-alue on varmasti sellainen jota voitaisiin hyödyntää.

Juhani Nokela, 75, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

1. Erinomainen, opiskelen tietotekniikkaa TKK:lla ja olen toiminut ylläpito- ja konsultointitehtävissä tietotekniikka-alan yrityksessä.

2. Kyllä

3. Minulla on palomuurikone, jossa on RedHat, joka jakaa kotiverkon, mutta se on rikki tällä hetkellä. TKK:lla käytän usein sen lisäksi erilaisia käyttöjärjestelmiä Linuxista, unixeihin (esim. Solaris) ja Windowsiin. Tätä mailia kirjoitan koneella, jossa pyörii FreeBSD :)

Tämän lisäksi omassa kotikoneessani on useita vapaita ohjelmia.

4. En ole tutustunut Helsingin tietohallintoon sen enemmin, koska en ole töissä siellä tai ole tällä hetkellä luottamustehtävissä. Voisin kuvitella, että jossain palvelintehtävissä hyvinkin on Linuxia tms käytössä.

5. Etuina on se, että ne useimmiten ovat tietoturvallisempia ja noudattavat paremmin erilaisia standardeja.

Tällä hetkellä toimistokäytössä Windows on de-facto-standardi ja tietotekniikkaan perehtymättömillä on suuri kynnys siirtyä käyttämään muuta käyttöjärjestelmää. Kun näin on, niin siirtyminen on myös kallista, koska henkilökunta täytyy kouluttaa käyttämään uutta laitteistoa.

Joissain erityisohjelmissa tulee myös esille se, että ei-vapaat ohjelmat ovat parempia ja tehokkaampia, vaikka vapaat ohjelmat saattavat saavuttaakin niiden etumatkaa (esim. tietokantaohjelmistoissa).

6. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että vapaat ohjelmat tulee olla käypä vaihtoehto, mutta ne eivät saa olla itsetarkoitus. Julkisen hallinnon puolella saatetaan saada suuria säästöjä niiden avulla, mutta myös suuria kuluja voi tulla. Olenkin sitä mieltä, että erilaisia järjestelmiä tilattaessa on selvitettävä kaikki vaihtoehdot ja niiden kustannusvaihtoehdot ennakkoluulottamasti.

Tällä hetkellä näkisin suurimpana käyttökohteena erilaiset palvelinratkaisut.

Petteri Oksa, 79, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

1. Kohtuullinen, konekieelen en pysty, c:n alkeet hallitsen.

2. Kyllä.

3. Linux on jossain vaiheessa ollut kotikoneen käyttiksenä. Muu perhe valitti asiasta ja se on ainakin toistaiseksi kokonana poissa.

4. Ei ole tietoa, se on kuitenkin hyvin mahdollisesti.

5. Niiden muokattavuus ja vapaaehtoisten sitoutuminen ohjelmien kehittämiseen. Samaten hyvä käytettävyys. Esteet liittyvät patenttien puolesta taistelevien asenteisiin ja temppuihin.

6. Kunta voisi ainakin palvelimillaan siirtyä käyttämään kokonaan Linuxia eli voisin edistää

Ruotsalainen kansanpuolue

Christer Antell, 129, Ruotsalainen kansanpuolue

1. Kohtuullisen hyvät, en pärjäisi ilman tietokoneita

2. Tietysti

3. Vapaita käytän, Linuxia en ole asentanut vielä, minulla on ohjelmisto-CD

4. En valitettavasti tiedä

5. Edut ovat rahalliset ja tietysti periaatteellisesti kaikkien pitäisi voida kehittää ohjelmia, suurimmat esteet ehkä turvallisuuspuolella (ei pitäsi olla esteenä) ja perinne, on totuttu tiettyyn systeemiin.

6. Kyllä, vaihtoehtoja pitäisi aina olla, mutta kehitystyöt pitäisi myös koordinoida ehkä nykyistä paremmin. Mitään tiettyä kohdetta minulla ei ole mielessä.

Ann-Mari "Ami" Bergström, 132, Ruotsalainen kansanpuolue

1. Kohtalaiseksi, käytän tietokonetta joka päivä mutta en osaa esimerkiksi muuttaa ohjelmia. Osaan käyttää valmiita ohjelmia.

2. Kyllä. Vapaata ohjelmaa voi itse muuttaa. Ilmainen ohjelma on vapaasti käytettävissä.

3. Linuxia olen kokeillut ensimmäistä kertaa tällä viikolla ja nyt olen hankkimassa Linuxia koti-tietokoneeseen. Aion oppia lisää.

4. En tiedä, valitettavasti.

5. Ovat edullisemmat. Haluan oppia käyttämään Linuxia sen takia, että vastustan Microsoftin monopoliasemaa.

6. Kyllä!

Mika Hietanen, 154, Ruotsalainen kansanpuolue

1. Erinomainen. Aloitin muuten aikoinani tietojenkäsittelytieteen opinnoilla samalla laitoksella, jossa Linus Thorvalds ennen sitä oli kehittänyt Linuxin.

2. On toki ;)

3. Käytän päivittäin GNUEmacsia, yleensä AucTex-lisällä sekä muutenkin LaTeX:ia. Koneeni on Applen valmistama ja OS X mahdollistaa sekä Linuxin että OS X:n ajon.

4. Helsingissä niitä varmasti on paljon, muttei kunnallisessa käytössä. Itse olen tänä vuonna yrittänyt saada HYY:tä käyttämään Linuxia, mutta ennakkoluulot ovat vahvat.

5. Ensinnäkin ne eivät kartuta monopoliyritysten (Microsoft) tai ylikansallisten yritysten kassaa. Muita syitä löytyy yllin kyllin. Suurimmat esteet ovat epätietoisuus ja epätietoisuus.

6. Ilman muuta! Nykyään löytyy runsaasti Linux- ja Open Source -asiantuntijoita, joten suunnittelu, asennus ja huolto olisi turvattu.

Jan D. Oker-Blom, 177, Ruotsalainen kansanpuolue

1. Hyviksi

2. On

3. En paljon, ei juuri Linuxia.

4. En osaa sanoa.

5. Suurin este on raha tuotekehitykseen ja suurin etu että kaikki voi auttaa tuotteen kehittelyssä.

6. Kyllä. Toimistoissa se olisi tietenkin edullisempi vaihtoehto.

Rabbe Sandelin, 184, Ruotsalainen kansanpuolue

1. Guru

2. Kyllä

3. MacOS X, paria GNU-ohjelmaa

4. En tunne - eka kertaa ehdokkaana Helsingissä

5. a. Hinta, Microsoftin monopolista pois pääseminen. B. yhteensopivuus, tuki, jatkuvuus

6. Kyllä. Toimistosovellukset

Suomen Keskusta

Vesa Koskela, 256, Suomen Keskusta

1. Koska en ole tekninen ihminen, olen hankkinut Apple Macintoshin, joka on helppokäyttöisempi ja varmempi kuin tavalliset PC:t. Jonkin verran olen opiskellut, että tulen jotenkin toimeen tietokoneen kanssa.

2. Kyllä ehkä suurin piirten. Vapaassa on vapaa lähdekoodi (toisin kuin suljetuissa, mm. Microsoft ja Apple). Vapaa ei ole ilmainen, vaan siitä voi periä maksun. Ilmeisesti ilmaisessa voi olla myös suljettu lähdekoodi jne.

3. En käytä Linuxia enkä muita vapaita ohjelmia.

4. En tiedä, onko esim. Helsingin kouluissa joitain projekteja. Olisi tärkeää, että koulujen varoja ei menisi liikaa lisensseihin, mutta lapset oppisivat tietotekniikan perusasiat.

5. Vapaiden ohjelmien suurimmat edut ovat niiden lähdekoodin avoimmuus, jolloin kaikki kiinnostuneet voivat kehittää niitä eteenpäin. Suurimmat esteet ovat ehkä asenteellisia turhiakin esteitä, mutta ymmärtääkseni vastuukysymykset on niiden käytössä kysymysmerkkejä toisin kuin suljetuissa ohjelmissa, joissa valmistajana on selkeästi jokin taho. En tiedä, onko vapaiden ohjelmien tietoturva-asiat hyvässä vai huonossa hoidossa.

6. Kyllä periaatteessa olen valmis siihen, että Helsingin kaupungissa käytettäisiin Linuxia, jos se kerran toimii myös muissa isoissa kunnissa eri maissa. Miksi suomalaisen keksimää ei voisi käyttää Suomen pääkaupungissa, jos se pitemmällä aikavälillä säästäisi kaupungin rahaa. Niiltä osin olisin valmis siirtämään Helsingin kaupungin tietokoneet Linuxiin, joissa se ilman pientäkään riskiä onnistuu. En ole asiantuntija, että osaisin sanoa, missä järjestyksessä ja miten, ja miten nopeasti.

Timo Leskinen, 273, Suomen Keskusta

1. Ulkopuolisen arvioimana hyvä, omasta mielestä hyvin puutteellinen

2. On

3. Kotioloissa ja harrastustoiminnassani käytän käytännössä vain Linuxia ja vapaita sovelluksia kuten Mozillaa ja OpenOfficea. Työssäni olen "toimisto"työssä pakotettu virallisesti Suureen ja Mahtavaan (MS) pakettiin, mutta tunnustan niiden rinnalla käyttäväni mahdollisuuksien mukaan työnantajan antamia työkaluja parempia avoimia ohjelmistoja, jotka tietenkin toimivat myös muuten työkseni käyttämässäni unix- ympäristössä helpottaen näin välttämättömäntä tiedonsiirtoa järjestelmistä toisiin.

4. Valitettavasti en tiedä. Jotain pienehköjä yksittäisten ihmisten tai pienten ryhmien projekteja on kai ollut.

5. Suurena etuna on riippumattomuus yhdestä suuresta ohjelmistojen toimittajasta, päästäisiin kustannuksia alentavaan terveeseen kilpailuun. Kaiken kehitystoiminnan linkitys tietojärjestelmiin helpottuu. Yhteensopivuus eri käyttöjärjestelmiä ja ohjelmistoja käyttävien tavallisten ihmisten kanssa paranee. Osallistuminen yhteisiin kansallisiin ja kansainvälisiin kehityshankkeisiin tehostuu, kun niihin voidaan nopeasti liittää myös avointa ohjelmistokehitystä. Esteenä ovat suurimmaksi osaksi aiheettomat ennakkoluulot korkeista käyttöönottokynnyksistä ja ylläpidon hankaluuksista. Siirtymishankkeisiin lienee kuitenkin tukea saatavissa kotimaisista osaajista.

6. Varmasti. Käyttäjälle näkymättömät palvelinkäytöt heti. Kaikkeen "office"-käyttöön voidaan siirtyä kertarysäyksellä, yksityisen käyttäjän osalla muutokset ovat hyvin valmisteltuna pieniä.

Timo Oravainen, 296, Suomen Keskusta

1. Tällä hetkellä arvioin tietokoneen käyttötaitoni kohtuullisen hyviksi. Normaalikäytössäni on OpenOffice.org samoin kuin Mozillakin. Teen myös säännöllisesti esimerkiksi oman tietokoneeni uudelleenasennuksen itse.

2. Kyllä, varmensin tietoni oikeellisuuden vielä sivuiltanne ja olen opiskellut mm. tekijänoikeutta.

3. Linuxia en tällä hetkellä käytä, mutta muita vapaita ohjelmistoja kylläkin (ks. kysymys 1.).

4. En tiedä kunnan/kaupungin projekteja tällä hetkellä, mutta edistän näitä, mikäli mahdollista. Työskentelen parhaillaan IT-alan yrityksessä, joka käyttää sekä Linuxia että muita vapaita ohjelmia palveluissaan sekä osallistuu myös näiden kehittämiseen sekä näiden pohjalta tehtäviin erityissovelluksiin.

5. Vapaiden ohjelmien suurimmat edut ovat siinä, että jokainen pystyy tarvittaessa ja halutessaan hankkimaan taidon muokata niitä ja rakentaa niiden pohjalta omiin tarpeisiinsa soveltuvat työkalut maksutta. Samalla koko vapaiden ohjelmien kokoelma laajenee seuraavan kehitysaskeleen ottavien käyttöön ja edistää mielestäni sillä tavalla kaikkien ihmisten mahdollisuutta käyttää paremmin tietotekniikkaa hyväkseen. Erityisenä etuna vapaiden ohjelmistojen käytössä on myös, että ainakaan omaan tietooni ei ole tullut vielä yhtään tietoturva-aukkoa niissä. Suurimmat esteet Linuxin ja muiden vapaiden ohjelmien käytölle ovat erilaiset teennäisesti rakennetut esteet liiketoiminnan puolella sekä vastamarkkinointi monopolististen yritysten taholta. Tiedotuspanostuksia olisi myös saatava vapaiden ohjelmistojen edistämistarkoituksiin, koska potentiaaliset käyttäjät eivät välttämättä uskalla ottaa niitä käyttöönsä tultuaan kaupallisten ohjelmistovalmistajien pelottelemiksi.

6. Pyrin joka tapauksessa edistämään Linuxia ja muiden vapaiden ohjelmien käyttöä jokaisella mahdollisella sektorilla riippumatta siitä, onko vaalit käynnissä vai ei. Mielestäni erityisesti julkisen sektorin toimijoiden, kuntien, valtion ja näiden eri organisaatioiden tulisi ottaa Linux ja muut avoimen lähdekoodin vapaat ohjelmat käyttöönsä. Uskon vakaasti, että näin julkisen hallinnon aikaan saamia rahallisiakin säästöjä voitaisiin käyttää enemmän ja paremmin peruspalveluiden turvaamiseen ja jopa kehittämiseen. Näiden ohjelmistojen käyttöönottaminen edistäisi mielestäni myös kansalaisten tietotekniikkaosaamista.

Jouni Suuronen, 323, Suomen Keskusta

1. Olen ammattitaitoinen käyttäjä.

2. Mikään ei ole koskaan ilmaista. Vapaa on ilmaista riistaa kunnes se muuttuu hyödykkeeksi.

3. Ilmeisesti kyllä.

4. Helsingin yliopistossa kyllä. Oppimismielessä.

5. Kaupallistaa ne tuottavasti.

6. Tottahantoki! Californiaan ei tarvitse mennä jos ohjelmat voi kaupallistaa täällä. 

Esko Virri, 335, Suomen Keskusta

1. Uskoisin tietokoneen käyttötaitojeni olevan keskitasoa. Osaan käyttää internettiä ja tekstinkäsittelyohjelmia ja joitain yleisimpiä ohjelmia mutta en taida esimerkiksi ohjelmointia.

2. Vapaan ohjelman lähdekoodi on muistaakseni vapaassa jakelussa ja niihin perustuvista ohjelmista voidaan vaatia kohtuullinen maksu. Ilmainen ohjelma on täysin ilmainen.

3. En käytä Linuxia, koska se tuntuu niin vaikealta oppia. Muita vapaita ohjelmia käytän kai silloin tällöin mutta en tähän hätään osaa nimetä yhtään.

4. En ole tutustunut Helsingin kuntien projekteihin näin tarkasti ainakaan vielä.

5. Vapaat ohjelmat tarjoavat mielestäni vaihtoehdon Microsoftin nousseelle asemalle, joka on lähellä monopolia. Suurimmat ongelmat niissä on kuitenkin usein vaikeakäyttöisyys ja yhteensopivuusongelmat muiden ohjelmien kanssa.

6. Jos kunnassa on Linuxia tai muita vapaita ohjelmia taitavia työntekijöitä, heille voisi mahdollisuuksien mukaan tarjota työssä käyttöön ne Microsoftin tuotteiden sijaan. 

Liberaalit

Toni Heinonen, 340, Liberaalit

1. Pidän käyttötaitojani melkoisen hyvinä. Työskentelen opettajana eräässä yksityisyrityksessä, ja aina silloin tällöin pidän myös ihan Linux-kursseja aloittelijatasosta aina kehittyneempiin juttuihin. Minulla on LPI:n 2-tason tutkinto.

2. Kyllä. Sydäntäni lähellä ovat enemmän tai vähemmän kaikki open source -lisenssit, ja jos joskus itse teen jotain prujuja, panen ne yleensä perinteisellä BSD-lisenssillä jakoon.

3. Käytän itse pääsääntöisesti Linuxia sekä muita vapaita Unix-järjestelmiä, mutta pyrin myös vaikuttamaan omassa, tuttavien sekä asiakkaiden yrityksissä ruohonjuuritasolla advokoidakseni tällaisia ohjelmia.

4. En osaa sanoa mitään suurempia hankkeita, olen ainoastaan kuullut esim. kunnallistasolla toimivien virastojen hajanaisesti organisoiduista Linux-työasemaprojekteista. Siellä kokemukset ovat käsittääkseni olleet ihan positiivisia, ja kokeiluaste on käsituntumalla jopa keskiverto yksityisyrityksiä korkeampi.

5. Ensisijaisesti näen käyttöönotossa puhtaasti utilitaarisia argumentteja, joiden mukaan esim. Linuxia tulisi käyttää laajemmin siellä missä se tuo käyttöönottajalle huomattavia säästöjä ja hoitaa työn paremmin. Laajemmassa mittakaavassa ohjelmistoyrityksillä on toiminta-aloillaan useimmiten skaalaetu, eli suurten aloituskustannusten jälkeen ohjelmistojen kopiointi on puoli-ilmaista; tämä johtaa monopoleihin. Vapaaehtoisesti organisoitu ja järjestäytynyt avointen ohjelmien yhteisö varmastikin tuottaisi parempia ohjelmia halvalla kuin muutamat monopoliyritykset, joten avointen ohjelmistojen lisääntyminen hyödyttäisi varmasti koko yhteiskuntaa.

6. Tottahan toki. Kunnallishallinnon tietohallinnon kehittämisestä avointen ohjelmistojen suuntaan saataisiin varmasti paljon kustannussäästöjä - Linuxin maailmanvalloitus alkaa kuitenkin suuremmista tietohallinnoista, joissa on mahdollisuus suunnitella pitkäikäisemmin projekteja ja kouluttaa, rekrytoida ja rakentaa henkilöstön osaaminen avointen ohjelmistojen suuntaan niin ylläpitäjissä kuin loppukäyttäjissäkin. Räätälöityjä työasemasovelluksia on usein yllättävän helppo integroida Linux- työasemiin toimisto-ohjelmistojen löytyessä ihan valmiinakin, ja palvelinpuolellakin kaikenlaiset ilmaiset käyttöjärjestelmät (mukaanlukien FreeBSD ja OpenBSD!) sopisivat tällaisen strategian kanssa yhteen varsin sopivasti. Yhä vanhojen legacy-järjestelmien poistuessa niin isoilta tietokantapalvelimilta kuin vaikkapa puhelinvaihteistakin, halpojen linux-koneiden klusterit voisivat varmasti korvata niitä mainframe-koneiden sijaan.

Sampo Syreeni, 351, Liberaalit

1. Käyttötaitoni on erinomainen. Vältän hiiren käyttöä jos mahdollista ja tiedostoni elävät Linux-servulla.

2. Toden totta. Vapaa ohjelmisto tarkoittaa vapaasti levitettävää ja muunneltavaa ohjelmistoa, jota ei saa myydä ilman erillistä sopimusta, jonka lähdekoodi on aina saatavissa, ja jonka muuntelu myös edellyttää uuden lähdekoodin vapaata edelleenlevitystä. Kyseessä on siis lähinnä FSF:n GNU-lisenssin alla levitettävä ohjelmisto. Ilmainen ohjelma taas on vapaasti käytettävissä, mutta sen lähdekoodi ei yleensä ole saatavilla, eikä sitä välttämättä saa edelleenlevittää. Myös muita lisenssiehtoja voi olla, ja tekijänoikeuskin on ilmaisten ohjelmistojen kanssa hieman sotkuista.

(Tässä myös kielierot ovat merkittäviä. Engl. "public domain" on paljon pidemmälle menevä termi kuin "ilmainen ohjelmisto". Suomessa "ilmainen" tarkoittaa vain sitä, että ohjelmistosta ei laskuteta hintaa, eli kaikki muut mahdolliset velvoitteet voivat edelleen päteä.)

3. Linux-servu on ollut pystyssä muutosta lähtien, eli pari kuukautta. Noin 1/3 käyttämistäni ohjelmista on vapaita.

4. En, eikä minun tarvitse. Minun tarvitsee vain edistää vapaiden ohjelmien käyttöä. Tekisin myös kunnanvaltuustossa juuri niin, koska taloudellinen lukittuminen ei-vapaisiin ja/tai ei-avoimiin standardeihin olisi äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa.

5. Edut ovat halpa hankintahinta, olennaisiin tuotteisiin keskittyvä kattava oheislaitetuki, suurempi vakaus massatuotteisiin verrattuna, alhaisemmat laitteistovaatimukset, parempi tietoturva ja huomattavasti nopeampi päivityskierto. Haittapuolia ovat korkeammat ylläpitokustannukset, alhaisempi käyttäjäystävällisyys, asiantuntevan tuotetuen ja takuiden puutteellisuus, tuen epätasaisuus eri ohjelmien suhteen ja käyttäjädokumentaation alhainen taso.

6. Tietysti. Olisin valmis edistämään erilaisten vapaiden ohjelmien käyttöä kaikissa suhteissa. Ei aina Linuxin, koska se sopii vapaista käyttöjärjestelmistä nähdäkseni parhaiten loppukäyttäjän välineeksi. Verkkosovelluksiin suosittelisin toistaiseksi mieluummin BSD-pohjaisia järjestelmiä, ja Linuxinkin kohdalla asennuttaisin järjestelmän keskitetysti. Keskiverron loppukäyttäjän ei tarvitse tietää juuri mitään pohjalla olevasta käyttöjärjestelmästä, kunhan hän vain saa työnsä tehtyä sen päällä. Tällöin yksittäisten sovellusten käyttöopastus korostuu. Edelleen legacy-järjestelmät luultavasti tulevaisuudessakin pyörivät alkuperäisillä alustoillaan; ja niitähän kunnallishallinnosta löytyy. Tässä avoimille ohjelmistoille ei löydy elintilaa ennen kuin järjestelmät saavuttavat käyttöikänsä rajat.

Perussuomalaiset

Sini Julin, 357, Perussuomalaiset

1. Kohtuulliseksi, mutta uuden oppiminen on aina mielenkiintoista.

2. Kyllä, vapaa ohjelma turvaa tulevaisuuden ja ilmaisohjelmaa saan tietyin edellytyksin käyttää.

3. Valitettavasti en vielä.

4. En tunne vielä.

5. Vapaat ohjelmat tuovat vaihtoehdon.

6. Olisin valmis edistämään erilaisten vapaiden ohjelmien käyttöä kaikissa suhteissa. Helsinki on kuitenkin niin suuri kaupunki, että kysymys on liian suuri silti yhdellä istumalla vastattavaksi.

Juha Korhonen, 365, Perussuomalaiset

1. Olen käyttänyt tietokonetta päivittäisenä työkalunani viimeiset 4 vuotta. Tietokoneen käyttö alkoi vuonna 1986 Commodore 64:llä (on minulla vieläkin tallella toimivana). Alkuaika meni ohjelmoidessa basicilla, pascalilla ym ja muutenkin "löytöretkeillessä" tietokoneen ihmeellisessä maailmassa. Arvioisin tietokoneen käyttötaidon olevan hyvä.

Tosin työkäytössä ja nykyisin muutenkin it-maailmassa normaalin koneenkäyttäjän silmin puuttuu kaikki oivaltamisen ilo ja itsetekemisen kunnia. MS ohjelmistot on valmiita jokainen tiettyyn tehtäväänsä ja omien sovellusten teko ja niiden hyödyntäminen on äärimmäisen hankalaa, ainakin itse olen nostanut kädet pystyyn, kun en mikään ekspertti ja asiantuntija alalla ole.

2. Suoraan kysymykseen suora vastaus. Ei ole tietoa mikä on vapaan ja ilmaisen ohjelman ero.

3. Ei ole ollut kunniaa tutustua Linuxiin eikä muihinkaan vapaisiin ohjelmiin. Kuitenkin koneen käyttö on pääasiassa työkäyttöä ja siellä on omat sovellukset.

4. Kunnan käytössä olevista ohjelmista ei valitettavsti ole tarkempaa tietoa.

5. Vapaita ohjelmia tuntematta en voi määritellä etuja. Suurin este on varmastikin yksinvaltiuden lailla vallitseva MS-maailma ja pakkokeinoin käyttäjiksi orjuutetut koneenkäyttäjät, joille ei ole annettu vaihtoehtoja tai tehty vaihtoehtojen käyttäminen mahdottomaksi.

6. Mikäli Linuxista ja vapaista ohjelmista on kokonaisuutena etua kunnalle ja ohjelmat soveltuvat kyseiseen tehtävään, on niiden käyttöönottaminen järkevää ja kannatettava asia.

Heikki Lehti, 370, Perussuomalaiset

1. Olen harrastanut ja työssäni käyttänyt tietokonetta 19 vuotta, mutta en ole ammattilainen vaan edistynyt käyttäjä.

2. Ero vapaan ja ilmaisen välillä on epäselvä, vaikka olen lueskellut alan lehtiä. Vastaamisen jälkeen tarkistan asian.

3. En käytä Linuxia enkä ilmeisesti paljon muitakaan vapaita, ehkä joitain (laillisesti) imuroituja pelejä.

4. En tiedä Helsingin hankkeista.

5. Vapaat ohjelmat ilmeisesti haastavat Microsoftin valta-aseman, mikä on hyvä asia. Yhteen valmistajaan perustuva tietokonemaailma on hyvin haavoittuvainen. Käyttäjäkseen vapaat ohjelmat vaativat melko kokeneita käyttäjiä.

6. Olisin halukas edistämään vapaiden ohjelmien käyttöä kaikkialla. Esimerkiksi terveyskeskuksen käytössä oleva Windows-pohjainen ohjelmisto on nykyisellään hyvin "kaatuileva" ja häiriöaltis.

Rolf "Fred" Sormo, 390, Perussuomalaiset

1. Olen aloittanut 1987 Apple MACintosh -kottaraispöntöllä. Sillä olen aloittanut taittotyöni pienemmillä A5 kokoisilla julkaisuilla. Applen koneille rakensin omakotitaloomme oman sisäverkon 1990-luvulla. Puistolan alueopasta tein kymmenisen vuotta. Olen ohjelmoinut tiedonkeruun, toimittanut ja taittanut 4.000 uimarin 80- vuotismatrikkelin. Vuodesta 1999 lähtien olen ollut PerusSuomalaisen tabloidlehden taittavana päätoimittajana, vaikka nyttemmin taittotyö onkin osin ulkoistettu. Toimittelen ja taittelen myös muita julkaisuja, mainoksia, lehtolehtisiä jne

2. Asia on selvä. Mielestäni tulevaisuus on vapaiden ohjelmien varassa. Myös ilmaisia ohjelmia (esim Adobe Acrobat Reader) tarvitaan tai sitten paremminkin käytetään siten, että vanhemmat versiot ovat monasti ilmaisia, mutta tuorein versio maksullinen.

3. En itse käytä Linuxia. Jos nyt valitsisin tyhjään, aloittelevaan toimistoon käyttöjärjestelmän, niin se olisi MacOS eli Applen koneet ja ohjelmat.

4. Tietääkseni Helsingissä ei käytetä, paitsi ehkä jossain ihan Helsingin sisäisen verkon ulkopuolisessa yksittäisessä koneessa.

5. Tulevaisuus rakentuu vapaille ohjelmille. Suurien este lienee Windowsin valta-asema, joka on hankittu siten, että Windows pysyisi eri seuraisena, avain osiltaan yhtyeen sopimattomana.

6. Kun on kyse Helsingistä, jonka palveluksessa on yli 40.000 työntekijää, niin ohjelmistojen vaihto ei ole mikään yksinkertainen tapahtuma, joten Linuxin ja vapaiden ohjelmien käytön edistäminen vaatii erittäin perusteellista ja tarkkaa suunnittelua.

Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liitto

Ville Juvonen, 398, Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liitto (sitoutumaton)

1. Arvioin atk - taitoni kohtuullisiksi, minulla on erikoisosaamista musiikkisoftissa tms. Aloitin atk - jutut 14 - vuotiaana 1987 Ibm:n 286:lla. Käytän ainoastaan musasoftia, erityisesti kiintolevynauhoitussoftia. Koen olevani taiteilija, enkä insinööri, joten suhteeni tietokoneisiin on viharakkaus -suhde. Minulle tietokoneen käyttö ei ole itsetarkoitus, haluan vain tehdä, miksata ja nauhoittaa musiikkia. En ole kiinnostunut ohjelmoinnista. Ainoastaan luova käyttö kiinnostaa. "Tietokoneella on tulen merkki, hyvä renki, huono isäntä".

2. Ilmaisohjelma on ilmainen. Vapaaohjelma toimii esim. kuukauden ja lukkiutuu. Vapaaohjelmilla voi normaalisti tehdä juttuja, muttei voi tallettaa. Jotkut käyttämäni softaefektit toimivat periaatteella, käytä vaan, mutta jos lyöt biisilläsi rahoiksi, tässä on tekijän tilinumero.. Tuossa voisi olla hyvä lähtökohta tulevaisuudessa jakaa ohjelmia verkossa.

3. Käytän ilmaisia tai ed mainitulla tavalla toimivia softaefektejä ja - synia. Olen käyttänyt Red Hat - ja Gnome Linuxia viime vuosituhannella. Olen valmis siirtymään joskus Linuxiin, mutta tällä hetkellä Linuxin musasoftat ovat varsin aneemisia. Sitä paitsi, jos haluan tilapäisesti kokeilla transponointia (sävellajin vaihtoa), teen sen mieluummin hiiren klikkauksella, kuin vartin koodin vääntämisellä. Linuxin on toimittava helpommin, jotta se leviäisi paremmin.

4. En tiedä mistään Stadin Linux - projekteista.

5. Viekää inkvisition eteen, jos suututte, mutta ymmärrän periaatetta, kaikki on ilmaista, kunnes teet rahaa toisen ohjelmalla maksamatta siitä. Vapaiden ohjelmien etu on siinä, että voi tutustua kunnolla ohjelmaan, ja jos pitää, niin hyvä, jos ei, niin pois koneelta. Jos menee ja ostaa kalliin ohjelman, josta ei pidäkään, niin rahat katos.

6. Itse yritinkin edistää Linuxia ollessani töissä Helsingin Taidemuseolla. Siellä oli Nt - pohjaiset yleisönettikoneet, jotka kaatuivat välillä. Ehdotin, että vaihtaisivat Linuxiin, koska niiden koneiden funktio oli vain avata netti, joten "turhalta koodin vääntämiseltä" vältytään. Kuuntelivat kyllä, mutta sitten tämä suomalainen "herranpelkoasenne": "Mutta kun muutkaan koneet eivät toimi Linuxissa, ja mitähänb ne kaupungin kansliassa sanovat.." Ei auttanut vaikka muistutin heille, että ovat itsenäinen yksikkö. Eli kaupungin taidehankintamäärärahoja menee turhaan esim. köyhien taiteilijoiden sijasta Bill Gatesille.

Eli paljon on kiinni asenteista ja siitä, että Windows on helpompi käyttää peruskäyttäjän näkökulmasta. Jos pääsisin kaupungin valtuustoon, ottaisin selvää, missä määrin kaupungin koneita voi kitkatta muuttaa Linux - koneiksi. Itseasiassa olen tietoinen Xp:n jälkeen tulevan Windows - käyttöjärjestelmän erittäin vakavista puutteista koskien tietoturvaa ja Isoveli valvoo - säädöistä. Vastustan niitä ja tiedän, että suurin osa ihmisistä ei välitä, siitäkään. Jos mahdollista käytän itse netissä muita selainohjelmia, kuin internet exploreria, koska siinä on ollut jo kohta vuosikymmenen ajan tietoturva - aukko, jonka kautta koneelle voi tunkeutua ulkopuoliset. En pidä Orwellilaisesta yhteiskunnasta, ja minua äänestämällä sinäkin voit varmistua, ettei sellainen toteudu.

Santeri Ilola, 401, Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liitto (sitoutumaton)

1. Hyväksi. Toimin työpaikallani oman 15-henkisen ryhmäni mikrotukihenkilönä.

2. Eron voi kyllä loogisesti päätellä.

3. Vain Gimp-kuvankäsittelyohjelmaa.

4. En tiedä. Ei niistä ole kukaan koskaan puhunut.

5. Hyvä puoli: Muunneltavuus ja kehitettävyys.
Huono puoli: Ohjelmointitaidon puute.

6. Erittäin vaikea sanoa, koska en ole ollut Linuxin kanssa missään tekemisissä. Voisin ajatella, että vapaiden ohjelmien käyttö kunnalle olisi melkoinen taloudellinen etu. Muokattavuuden ansiosta olisi mahdollista tehdä erittäin hyvin räätälöityjä ohjelmakokonaisuuksia. Käyttöaluehan on rajaton.

Pirkko Lehto, 405, Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liitto (sitoutumaton)

1. Tietokoneen käyttötaitoni on kohtalaista eli olen tottunut käyttämään Windows Office-ohjelmistoa. Tietokoneen kanssa olen työskennellyt yli 30 vuotta,mutta en ole alan asiantuntija - vain tavallinen käyttäjä.

2. On

3. En käytä, koska tietokoneen on omistanut työnantajani, joka on valinnut myös järjestelmän. Vasta 1.3.2004 minulla on ollut oma kotikone. Sattuneesta syystä sekin on Microsoftin ohjelmistolla. Linuxista en yksinkertaisesti ole tiennyt yhtään mitään. Samoin tämä muu vapaa tarjonta on ollut täysin tuntematonta.

4. En tiedä, mitä ohjelmia Helsingissä käytetään. Kuluttajana asiaan törmänneenä näyttää siltä, että yhtenäisyyttä ainakaan ei ole. Olen ehdokkaana ensimmäistä kertaa.

5. Avoimia, laajennettavia ja yhteensopivia. Voidaan yhdistää vaikkapa windowsiin, voidaan rakentaa myös yksilöllisiä sovelluksia. Aivan varmasti perusjärjestelmänä edeullisempi kuin Microsoft vaikkapa. Linuxin luojahan on suomalainen, mikä markkinointivaltti, jota emme ole lainkaan hyödyntäneet.

Esteinä pieni tunnettuus ja muutospelko sekä tietämättömyys. Kaupalliset jätit toki ovat markkinoinnissaan erittäin agressiivisia, joten tällaiset edullisemmat ja järkevämmät järjestelmät jävät niiden jälkoihin. Tietokoneasiantuntijat ovat harvoin hyviä myyntimiehiä, niitä Linux kaipaisi!

6. Ilman muuta,mutta tarjouksen pohjalta ja ensin kartoitus nykytilanteesta ja ongelmista. Valtuutetuille, kouluihin: oppilaille, opettajille, sairaaloihin, kunnan laitoksiin (vaikkapa Sähkölaitos, vanhainkodit). Helsingissä järjestelmät ovat kovin sekavat varsinkin terveydenhoidossa. Kun ne ovat sekavat eivätkä seurustele keskenään, potilaan pitää pitää sairauksistaan manuaalista kirjanpitoa. Tämä on naurettavaa. Erilaiset systeemit maksavat varmasti paljon jo pelkkine huoltotöineen puhumattakaan erilaisista laitteista. Samoin maksaa tyntekijöiden kouluttaminen erilaisiin järjestelmiin. Jos nyt vaikkapa Linux olisi pohjaratkaisuna kaikissa ja vastaavasti vapaista järjestelmistä ostettaisiin tai rakennattaisiin tarvittavat muut systeemin ja ohjelmat, ne maksaisivat hintansa nopeasti ja systeemit myös seurustelisivat keskenään. Microsoft, mikä lienee nyt yleisin järjestelmä, josta ostetaan ihan kaikki, on todella kallis.

Kansallinen Kokoomus

Merja Eklund, 424, Kansallinen Kokoomus

1. KOHTALAINEN, osaan käyttää, mutten tunne laajemmin.

2. VAPAUS JA AVOIMMUUS ovat minulle tärkeitä.

3. En tuntenut asiaa ennen tätä kyselyä.

4. Linuxia tai muita vapaita ohjelmia en tiennyt ennemmin kuin nyt kävin kotisivuillanne.

5. etuna: HARRASTAJAN INNOKKUUS KEHITTÄMISEEN, VAPAA OSALLISTUMINEN, HAUSKAA TOIMINTAA YHDESSÄ. Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Siksi VAPAA KEHITTYMINEN TÄLLÄ ALUEELLA on hieno juttu!! Esteet käytölle voi olla vain ihmisen toiselle rakentamat säännöt. Toivottavasti kateutta ei olisi ja sallivuutta olisi tässä asiassa.

6. MIKSIKÄS EN? Mihin käyttöön?: SELVIÄÄ VARMAAN tutustumalla lähemmin sen mahdollisuuksiin.

Matti Enroth, 426, Kansallinen Kokoomus

1. Riittämättömät, mutta atk on minulle vain työväline eikä substanssi.

2.

3. Työpaikkani toimistoautomaatio (applix) perustuu linuxiin.

4. Mitkä ovat mielestänne vapaiden ohjelmien suurimmat edut? Lisenssipolitiikka - kustannukset. Ei viruksia Entä suurimmat haitat niiden käytössä: Vaivalloinen yhteensopivuus Windows-maailman kanssa. Nykyisten palomuurien, roskaposti- ja virustorjuntaohjelmien tehokkuus haittaavat yhä enemmän viestien lähettämistä. Järjestelmät vierastavat toisiaan entistä enemmän ja rinnastavat toisiin järjestelmiin perustuvat viestit viruksiin ja roskaposteihin.

6. Em. varauksin.

Matti Hirvikallio, 438, Kansallinen Kokoomus

1. Pidän itseäni hyvänä Mac-käyttäjänä

2. Uskon tietäväni.

3. Ei ole vielä kokemuksia, mutta työpaikallani käytetään mysö Linux-pohjaisia ratkaisuja. Kokemukset hyviä.

Tiedättekö omassa kunnassanne projekteja, joissa käytetään Linuxia tai muita vapaita ohjelmia? Kertokaa niistälyhyesti. Enpä tunne tarkasti

5. Kyllä kai kaikki Microsoftin virheet olisivat Linux-maailmasa helppo korjata. Suurin este on juuri Microsoftin määräävä markkina-asema. Mikrosoftin ohjelmistovirheet ovat kuitenkin aivan liian merkittäviä.

6. Tietenkin

Simo S. Hämäläinen, 442, Kansallinen Kokoomus

1. Tietokoneen käyttötaitoni ovat erinomaiset. Työskentelen IT-/tietoliikennealalla.

Tietokoneharrastukseni alkoi hyvin varhain C16/64-aikakaudella, ja sittemmin purkit ja demoskenekin tulivat tutuiksi.

2. Kyllä.

3. Joka päivä, Linuxia ja lukuisia muita vapaita ohjelmia.

4. Kyllä.

Ollessani 90-luvun puolivälin jälkeen lukiolaisena Helsingin kaupungin opetusviraston tietotekniikkaprojektissa yritin toimia yksipuolista Microsoft-ajattelua vastaan. Sainkin vaikutettua ratkaisevasti siihen, että esimerkiksi omassa koulussani otettiinkin käyttöön Linux-pohjainen WWW- ja sähköpostiratkaisu. Osallistuin itsekin kyseisen järjestelmän rakenteluun ja ylläpitoon.

5. Vapaiden ohjelmien suurimmat edut ovat minusta niiden laadukkuus, saatavuus, avoimuus, kilpailukyky, turvallisuus ja luotettavuus.

Suurimpana esteenä vapaiden ohjelmien käytölle pidän ihmisten yksipuolista ajattelua, yltiökonservatiivista mieltä. Uhkana koen myös mahdollisen patentti- ja muun lainsäädännön ja vastaavat sosialistiset vapaan kilpailun esteet.

6. Kyllä, mielelläni.

Olen valmis edistämään Linuxin ja muiden vapaiden ohjelmien käyttöä kaikkialla mihin ne sopivat ja ovat kustannustehokkaita. Ei ole järkevää ajatella, että Linux esimerkiksi olisi ratkaisu kaikkeen tai että suljettu järjestelmä ei joskus olisi paras vaihtoehto. Tärkeintä on silti pitää mielessä nämä vapaat vaihtoehdot ja huomioida niiden kokonaistaloudellisuus ja hyödyllisyys.

Kristiina Kokko, 457, Kansallinen Kokoomus

1. Ihan ok, tavallista työkäyttöä päivittäin. Opinnoissakin sivuttiin tietoverkkoja jne. Kotona myös kone ja netti, joten surffailua ja poliittisten tekstien väsäilyä tulee harrastettua myös kotona. Olen myös juuri opetellut kuvankäsittelyä kursseilla.

2. Kyllä.

Vapaata ohjelmaa saa käyttää kuka tahansa ja mihin tahansa tarkoitukseen, saa myydä, mutta myös kopioida ilman lisenssimaksuja. Lähdekoodi on saatavilla, ja sitä saa tutkia ja muokata. Muokattuja versioita saa levittää samoin ehdoin kuin alkuperäistä ohjelmaa.

3. En vielä

4. Linux kouluissa-projekti

VM:n hallinnon kehittämisosaston projekti

Ilmatieteenlaitoksen projekti

5. Vapailla ohjelmilla on useita vahvuuksia. Ohjelmista ei tarvitse maksaa vuotuisia lisenssimaksuja, ja niitä voi imuroida ilmaiseksi verkosta. Ne toimivat hyvin myös vanhoissa koneissa, minkä ansiosta tietokoneita voidaan käyttää nykyistä pidempään. Kaupungit saavuttavat niiden avulla säästöjä. Usein vapaat ohjelmat ovat kaupallisia ohjelmistoja vakaampia ja turvallisempia, esimerkiksi Linux on pitkälle välttynyt viruksilta. Tietoturva on siis parempaa.

Vapaita ohjelmia voi muokata vapaasti, joten kaupunki voisi räätälöidä ohjelmistoja kulloiseenkin käyttöön mahdollisesti yhdessä muiden kuntien kanssa. Lisäksi käyttäjät eivät ole riippuvaisia yhdestä ohjelmistoyrityksestä.

6. Olen valmis työskentelemään niiden puolesta ja tekemään mm. valtuustoaloitteita asian tiimoilta. Helsinkiläiset virastot voisivat esimerkiksi kilpailutettaessa ottaa Linuxin ja muut vapaat ohjelmat mukaan, jolloin uskon että usein päädyttäisiin siirtymään niihin. Myös kouluissa on valtava potentiaali vapaiden ohjemien käytölle.

Antti Lanamäki, 465, Kansallinen Kokoomus

1. Keskitasoa

2. Luulisin ymmärtäväni tutustuttuani sivuihinne, sitä ennen tietoni olivat puuttelliset, kiitos informaatiosta.

3. Tällä hetkellä en käytä. Tulevaisuudessa pyrin enemmän hyödyntämään myös vapaita ohjelmia.

4. Tämänhetkisestä tilanteesta en ole tietoinen. Uskoisin, että Linuxin tai muiden vapaiden ohjelmistojen hyödyntäminen Helsingissä on lastenkengissä - jos sitä edes on olemassakaan. Selvähän on, että tähän on saava muutos.

5. Kustannuksellisesti suuri etu. Mahdollisuus myös muokata sopivaksi eri tarpeisiin on erittäin tärkeätä kuten myös ohjelmistojen jatkuva ja monipuolinen kehitystyö vapaan koodin ansiosta.

Mielestäni vapaiden ohjelmien käytölle ei tulisi olla esteitä - nyt on aika muutta pinttyneitä asenteita ja ryhtyä toimintaan.

6. Olen. Yksin en siihen pysty, tähän tarvitaan yhteistä halua, toimintaa. Saadessani apuanne ja asiantuntiuuttanne olen valmis sitä edistämään. Mielestäni esim. Linuxin tuominen kunnan virastoihin, oppilaitoksiin jne. olisi perusteltavaa jo pelkästään sen tuomien käyttökustannussäästöjen takia. Me kaikki tiedämme, että Helsingin tulee hakea jatkuvasti uusia säästöjä, joten tämä olisi erinomainen ja toimiva tapa.

Helena Lauriala, 466, Kansallinen Kokoomus

Nyt ymmärrän enemmän Linuxista luettuani webbisivuanne. Kiitos tiedoista. Olen kyllä aika avuton näissä ohjelmisto-, jäerjestelmäasioissa. Antaisin tällaiset päätökset asiantuntijoiden ratkaistavaksi.

Helena Lauttanen, 467, Kansallinen Kokoomus

1. Pidän itseäni kokeneenä käyttäjänä, en kuitenkaan virtuoosina.

2. En ole ennen miettinyt vapaan ja ilmaisen ohjelman eroa. En taida tietää.

3. En ole koskaan käyttänyt Linuxia.

4. Olen törmännyt Linuxiin vain kirjanpito-ohjelmani koulutuksessa, jossa opetuskoneella sai valita Linux tai Windows käyttöjärjestelmän.

5. Tottakai vapaiden ja/tai ilmaisten edut ovat juuri taloudelliset. Käytössäni on ilmainen/vapaa AntiVirus-ohjelma, sekä FTP-ohjelma. Myös nettisivuni ovat Kontu.la ilmaisella itä-helsinkiläisten palvelimella. Este vapaan käytölle on täydellinen koulutksen puute. En ole missään törmännyt mahdollisuuteen kouluttautua Linux-käyttäjäksi.

6. Olen ollut 7 vuotta työttömänä ja nyt työttömyyseläkkeellä joten edistäisin kaikin mahdollisin toimin vapaiden ja ilmaisten - hyvien - ohjelmien käyttöä.

Reima Linnanvirta, 472, Kansallinen Kokoomus

1. Erittäin hyvät. Minulla on ollut tietokone pienestä pitäen ja nykyisin käytän konetta päivittäin.

2. On.

3. Kyllä, mm. yhdessä koneessani on Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä.

4. Tiedossani ei ole merkittäviä tällaisia projekteja Helsingissä.

5. Edut: ohjelmien muokattavuus oman tarpeen mukaan sekä ohjelmistojen edullisuus.

Haitat: yhteensopivuusongelmat sekä henkilöstön kouluttaminen.

6. Valitettavasti (Mikkisoftavihaaja kirjoittaa) Microsoftin ohjelmistoista on tullut käytännössä standardi ja ne ovat ainoita, joiden käytön koulutetun henkilön voidaan olettaa osaavan ilman erillistä perehdyttämistä. Helsingin kaupungin kokoisessa organisaatiossa ohjelmistomuutoksen toteuttaminen olisi liian suuri kustannuserä saavutettaviin hyötyihin nähden, joten en näe realistisena mahdollisuutena yleistä Linux-järjestelmään siirtymistä. Kuitenkin esimerkiksi kirjastojen asiakaskoneista osan voisi tarjota Linux-käyttäjille.

Salme Mattila, 476, Kansallinen Kokoomus

1. Olen opiskellut Wangin maahantuojan palveluksessa - samoin Nokian, Triumphin 70-80-luvuilla ja Vantaan aikuiskoulutuskeskuksessa Wordin ja nyt 2002 TSL:ssä sähköposti- ja nettikäytön!

2. Vapaa sallii ehdottaa parannuksia, mutta ilmainen on ilmainen käytön osalta - vaatii rekisteröitymisen.

3. En käytä.

4. Opiskelijat voivat käyttää Linuxia.

5. Etu on se mahdollisuus parantaa/vaikuttaa...

6. Olisin juuri valtuutettujen oma käyttö!

Juha Meronen, 477, Kansallinen Kokoomus

1. Erinomainen

2. On

3. Freewarea jonkin verran. Linuxin ongelmana on se, että tilitoimistosovelluksia ei ole vielä Linuxilla.

4. En ole tietoinen

5. Suurin etu on tietenkin hinta. Linuxilla on vielä hiukan "hankala" maine, ei ammattikäyttäjille.

6. Kyllä, kaikkeen mihin se pystytään pienemmillä kustannuksilla ottamaan käyttöön.

Olli Oikarinen, 488, Kansallinen Kokoomus

1. Hyvät. Hallitsen Windows-ohjelmien lisäksi jonkin verran Linuxia (oma www-palvelin). Ohjelmoin Javalla, PHP:llä ja Flashillä (jos sitä ohjelmoinniksi voi kutsua).

2. Kyllä. Glyn Moodyn Kapinakoodi avasi silmiäni yhä enemmän.

3. Käytän Windowsia enää siksi, että lisensoimilleni ohjelmille (mm. Flash, Sonar 2.1, Paintshop Pro) ei ole löytynyt mieleisiäni vaihtoehtoja Linuxin puolelta. Käytän GPL:n alaisuudessa julkaistuja ohjelmia paljon.

4. Tiedän, että ainakin Helsingin työttömät ry käyttää Linuxia ja kaavailee jopa Linux-koulutusta.

5. Edut:
- tietoturva (bugit kaikkien nähtävillä ja niitä etsimässä suuri joukko innostunutta ja osaavaa porukkaa)
- nopea kehitys ja kaikilla mahdollisuus vaikuttaa kehityksen suuntaan
- yrityksille mahdollisuus saada halvalla sopiva ohjelma, jos esim. open source -projekti vastaa vaikkapa 80 prosenttisesti tarpeisiin. Rahoittaa tarvitsee vain puuttuva 20 prosentin osuus.
- ilmaisuus

Esteet:
- esim. Linux-distribuutioiden hajanaisuus, siihen liittyvät ohjelmien yhteensopivuusongelmat ja asennuksen vaikeus
- tuotetuen puute (ilmaisuus on suht. käsite, jos tuotetukea varten tarvitsee palkata oma IT-guru)

6. Ehdottomasti! Esim. suomenkielinen Mandrake Linux sopisi jo nyt korvaamaan Windowsin peruskäytössä esim. kouluissa ja kirjastoissa. Openofficen myötä myös virastokäytössä Linux voi lähes täysin korvata Windowsin jo nykypäivänä. Tietysti Linux-koulutus tuo haasteita. Ikäihmiset ovat juuri ja juuri oppineet käyttämään Windowsia.

Tatu Rauhamäki, 500, Kansallinen Kokoomus

1. Kohtuulliseksi hyötykäyttäjäksi. Ohjelmoinnin jätän kyllä suosiolla ammattilaisille -oma ammattiosaaminen on muualla.

2. On. Vapaan ohjelman koodi on avoin ja muokattavissa. Ilmaisen ei välttämättä.

3. En toistaiseksi. Tämänhetkiset koneet - niin työ -kuin kotiläppäri on työnantajan omaisuutta. Työnanataja on myös rajoittanut ohjelmien asentamisen koneille.

4. En tiedä -aiheesta on kyllä ollut valtuustossa puhetta ja suhtaudun pääosin myönteisesti.

5. Etuina varmasti riippumattomuus ja mahdolliset positiividet taloudelliset vaikutukset. Esreistä suurin ollee perinteinen muutosvastarinta ja päälle tietysti vielä voimassa olevat sopimukset.

6. Mikä ettei, mutta tarvitsisin asiasta nykyistä enemmän infoa ennenkuin voisi viedä eteenpäin.

Joonas Rauramo, 501, Kansallinen Kokoomus

1. Omasta mielestäni ole hieman keskivertoa parempi tietokoneenkäyttäjä. Tekniikan ylioppilaana pääsee harjoittelemaan myös mm. ohjelmointia ja muita mukavia niksejä tietokoneella.

2. Teknillisellä korkeakoululla on käytössä Unix- käyttöjärjestelmä. Käytän sitä myös etäkäytössä.

3. En ole tietoinen mistään konkreettisista projekteista. Suunnitelmissahan on kaventaa Microsoftin ylivaltaa myös kunnallisella sektorilla.

4. Suurimmat edut vapaissa ohjelmissa ovat tietysti edullisuus sekä ohjelmien muokattavuus omiin tarkoituksiin sopivaksi. Pahin este niiden laajamittaiselle käytölle on varmasti se, että suuri yleisö on niin tottunut Windows- ympäristöön.

5. Mielestäni kunnan tulisi valita aina kuhunkin tilanteeseen sopivin ohjelma. Vapaita ohjelmia tulee käyttää, mikäli niiden avulla voidaan alentaa kokonaiskustannuksia tai lisätä tehokkuutta.

Laura Rissanen, 506, Kansallinen Kokoomus

1. Hallitsen perustiedot, tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, internet, sähköposti, jne. Html:sta osaan alkeet ja kotisivuja päivitän dreamweaverilla ja frontpagella.

2. Ilmeisesti vapaassa ohjelmassa myös lähdekoodi on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa, ilmaisissa ohjelmissa vain ohjelman käyttö on vapaata.

3. En, töissä on microsoftin ohjelmat.

4. Aika heikosti tiedän, mutta ilmeisesti ainakin kouluihin on Linux kouluissa projektin kautta pyritty käyttöä lisäämään.

5. Suurimmat edut ovat tietenkin taloudellisuus ja riippumattomuus. Asenteet aiheuttanevat suurimmat esteet - totutuista tavoista ja opituista keinoista ei haluta poiketa.

6. Olisin esimerkiksi juuri kouluprojektien kautta.

Pirkko Salo, 514, Kansallinen Kokoomus

1. erittäin hyvät

2. kyllä

3. en Linuxia esim. Mozilla

4. en tiedä

5. vapaa ohjelma on kaikkien käytössä ja sovelias esim. opiskelijoille. Suurin osa tietokoneista myydään Windows'illa

6. esim. kirjastoissa, vanhusten taloissa ja oppilaitoksissa

Johannes Toepfer, 527, Kansallinen Kokoomus

1. Olen oppinut paljon kampanjan aikana. Täytän nykyään nettipäiväkirjaani ja -kalenteria ja lisäilen linkkejä, mitä en aiemmin osannut lainkaan.

2. Kyllä. Vapaata ohjelmaa saa vapaasti kopioida, mutta myös tuotteistaa.

3. Olen editoinut vaalisivujani ISP:n Linux-palvelimella pico- editorilla ssh: n läpi.

4. En tiedä.

5. Helsinki voisi harkita säästämistä tällä alueella, koska vapaat ohjelmat ovat osoittautuneet laadukkaammaksi ja turvallisemmaksi vaihtoehdoksi.

6. Linux-järjestelmän käyttö säästäisi maltaita lisenssi-maksuissa ja myös tietoturvallisuudessa. Virkamiesten desktopeissa käytettävät Linux- järjestelmät ovat päiväunieni kohde.

Maari Tähtivaara, 531, Kansallinen Kokoomus

1. Keskivertotaidot

2. On

3. En Linuxia tietoisesti voi tietysti olla taustalla käyttämilläni nettisivuilla vaikka serverillä käytössä. Joitakin esim. kuvankäsittelyyn liittyviä vapaita ohjelmia on käytössä.

4. Ei tiedossani olevia valitettavasti.

5. Vapaatakoodia voi kehittää niin suuri "tiimi", että lopputulos voi olla mullistava koko allalla, kuten Linux hyvin osoittaa. Merkittäviä esteitä vapaiden ohjelmien käytölle ei ole.

6. Ehdottomasti esim. Linux on erittäin varteenotettava vaihtoehto mille kunnalle tahansa mietittäessä käyttöjärjestelmää. Tällä hetkellä onkin erittäin mielenkiintoista seurata yhä yleistyvää Linuxin käyttäjämäärän lisääntymistä julkisella sekä yrityssektorilla. Nyt on syytä seurata miten näissä asioissa edistytään muualla sekä lähdettävä ennakkoluulottomasti tutkimaan näitä hyödyntämismahdollisuuksia myöskin Helsingin vinkkelistä.

Vasemmistoliitto

Paavo Arhinmäki, 622, Vasemmistoliitto

1. Lienen varsin keskinkertainen tietokoneen käyttäjä. Käytän lähinnä tekstinkäsittelyohjelmia sekä sähköpostia ja nettiä.

2. Käsittääkseni. Vapaassa ohjelmassa on avoin lähdekoodi, jota saa muokata.

3. En käytä. Olen niiden ohjelmien varassa, joita työkoneelleni on asennettu.

4. Kaupunginvaltuustossa on jätetty parikin aloitetta siitä, että Helsinki selvittäisi mahdollisuuden siirtyä Linuxin käyttöön. Allekirjoitin molemmat. En osaa sanoa aloitevastausten valmistelun etenemisestä.

5. Ei mene lisenssimaksuja. Pidän ideologiasta, jossa yhteistä pyritään jakamaan ja samalla suuryritysten voittoa ja valtaa edes vähän nakerretaan.

Vapaat ohjelmat ovat vielä varsin tuntemattomia. Microsoft on vallannut niin täysin markkinoita, että esimerkiksi toiseen käyttöjärjestelmään siirtymisessä on ongelmia. Vanhoihin ohjelmiin tottuneet ihmiset eivät suoralta kädeltä osaa välttämättä käyttää uusia ohjelmia.

6. Olen valmis edistämään vapaiden ohjelmien käyttöä. Siksi olen muun muassa allekirjoittanut sitä esittäneet aloitteet. Koska tietokonemaailma on minulle hiukan vieras, kuulen mielelläni asiantuntijoiden arvioita siitä, missä Linuxia ja muita vapaita ohjelmia voisi käyttää.

Pekka Buttler, 625, Vasemmistoliitto

1. Sanoisin 9+

2. Kyllä ero on varsin selvä.

3. Käytän sekä Linuxia että muita vapaita ohjelmia.

4. Tiedän Helsingin kaupungin alueella toimivia projekteja, mutta en tunne yhtäkään kunnallisen hallinnon projektia.

5. Edut: Muokattavuus, avoimuus, riippumattomuus. Este: heikko tunnettuvuus.

6. Olisin. Mielestäni Helsingin kaupungin tulisi edistää Linuxin käyttöä mahdollisimman laajasti, esim. kouluihin pitäisi saada enemmän Linux-koneita ja kaupungin omien koneiden muuttaminen linux- pohjaisiksi olisi hyvä alku.

Maarit Fredlund, 627, Vasemmistoliitto

1. Melko tavanomainen käyttäjä joka on tehnyt ensimmäiset opiskelujutut reikäkorteilla.

2. Kyllä, vapaata ohjelmaa jokainen voi muokata ja parannella.

3. Oli kotikoneessa vähän aikaa (enää ei ole sitä kotia, eikä konetta). Työpaikalla käytössä Mozilla, joka minun mielestäni on hankala.

4. En tiedä, mutta julkinen sektori voisi käyttää enemmän.

5. Hinta+. Työpaikoilla ei välttämättä saa käyttötukea-.

6. Kyllä. En osaa tarkentaa.

Marko Haapanen, 630, Vasemmistoliitto

3. En käytä mutta haluan käyttää. Useamman vuoden ajan on ollut aikomuksissa hankkia mutta en koe osaavani hoitaa hommaa eli tarvitsen jonkun asiaan vihkiytyneen apua. Mutta varsinkin nyt kun kotona on kaksi konetta niin voin "uhrata" toisen koneen kokeiluihin.

4. En tiedä. Mielikuva on että jossain Linuxia käytettäisiin.

5. Ehkä juuri se että niitä voi muokata tarpeensa mukaan (jos osaa). Suurin este lienee ennakkoluulot.

6. Mikäli meidän tiukkapipoiset atk henkilöt sallivat niin mielelläni. Käyttökohde varmaan muotoutuisi luontevasti. Projektina haluaisin kokeilla.

Kirsi-Marja Hammar, 632, Vasemmistoliitto (sitoutumaton)

1. En ole haka tietokoneessa, mutta osaan sen, minkä tarvitsewn ja opettelen koko aika lisää.

2. En tiedä.

3. En - pelkään niiden monimutkaisuutta.

4. En tiedä.

5. En tiedä.

6. En osaa sanoa.

Jouni Harju, 634, Vasemmistoliitto

1. Hieman keskimääräistä parempi.

2. Kyllä ,otinkin siitä heti selvän ja saamani vastaus oli sama kuin aiempi käsitykseni.

3. Valitettavasti en, mutta aion paneutua asiaan enemmän.

4. Käsittääkseni ei ole käytössä, en kuitenkaan ole paljon seurannut yleistä kehitystä näkökulmalta kunta.

5. a, hinta ja muokattavuus. b, yhteensopivuusongelmat mahdollisesti.

6. Kaikkeen mahdolliseen, sellaisellahan saataisiin säästöjä aikaan. Toisaalta voitaisiin kehittää ja antaa tuloksia yhteiseksi iloksi ja hyödyksi. Vaikkapa kunnan tietotekniikkatoimisto olisi hyvä perustaa.

Sauli Ingman, 641, Vasemmistoliitto

1. Kohtalainen.

2. Vapaassa ohjelmassa on avoin koodi. Kaikki voivat koodata. Ilmainen ohjelma on valmis, mutta sitä ei voi itse koodata.

3. En.

4. En.

5. Niitä voivat kaikki kehittää. Ovat kai ilmaisia.

Microsoftin valta-asema.

6. Kyllä. Tekstinkäsittely ja internet.

Miina Kajos, 652, Vasemmistoliitto (sitoutumaton)

1. Olen taidoiltani luultavasti hyvää keskitasoa. Käytän etupäässä tekstinkäsittely-, tilasto- ja pääteohjelmia sekä selaimia.

2. Kyllä. Vapaan ohjelman lähdekoodi on vapaasti saatavilla ja muokattuja versioita saa levittää eteenpäin toisin kuin ilmaisen ohjelman. Vapaita ohjelmia saa myös myydä.

3. Aikaansaamattomuuttani en, mutta tarkoituksenani on jo pitempään ollut ottaa OpenOffice käyttöön.

4. Suuremmista projekteista en ole Helsingissä kuullut, mutta kuulemani mukaan HKL käyttää raitiovaunujen ajotietokoneessa Linuxia.

5. Suurimpia etuja ovat ohjelmien saatavuus, muunneltavuus, hyvä tietoturva sekä vanhenemattomat tallennusformaatit. Suurimpia esteitä lienevät vaikeampi käytettävyys ja yhteensopivuus muiden ohjelmien kanssa, tai ainakin näiden ongelmien pelko. Myös siirtymävaiheen vaatima lisätyö ja -kustannukset varmasti hidastavat käyttöönottoa.

6. Totta kai! Mahdollisimman laajaan käyttöön, kunhan käyttäjäystävällisyys taataan.

Timo Kallio, 653, Vasemmistoliitto

1. Sanoisin, että hyvä. Olen käsikirjoittaja ja multimedian suunnittelija, joten käytän työkseni erityisohjelmia, joita ei valitettavasti saa Linuxilla.

2. On.

3. Aiemmin kyllä Linuxia, mutta en juuri nyt viitaten edelliseen vastaukseen. Muista vapaista ohjelmista käytän jonkin verran PHP:tä ja MySql:ää.

4. En valitettavasti, mutta oletan että Helsingissä käytetään Microsoftin ohjelmia. Ainakin Gates palkitsi Helsingin kaupunginkirjaston.

5. Ehdoton etu on tietenkin ilmaisuus. Toisaalta käyttöjärjestelmän avoimuus, jonka pohjalta voi luoda omia sovelluksiaan, jos osaa. Avoimuuteen liittyen käyttöjärjestelmän voi virittää omiin tarpeisinsa. Lisäksi avoimet ohjelmat ovat toimintavarmoja, suuren testaajajoukon ansiosta. Windows on kamala möykky, jossa on liikaa toimintoja ja joka vielä toimii miten sattuu.

Suurin este on tavallisen tietokoneenkäyttäjän oletus, että niiden käyttö vaatii erikoistaitoja. Tämä on kuitenkin poistumassa kaupallisten sovellusten myötä.

6. Ehdottomasti. Sitä voisi soveltaa kaikkeen mahdolliseen ja erityisesti palvelin ym toimintaan.

Tuomo-Pekka Kalliomäki, 654, Vasemmistoliitto

1. Käyttänyt kaikenlaisia ohjelmia cpm:stä alkaen.

2. Jep

3. Ei ole Linuxia koneessa, joitakin vapaita on.

4. En tiedä. Olen miltei ainoastaan hommissa firmoissa, missä käytetään Windowsia.

5. Pääsee käyttämään sellainenkin, jolla ei ole varaa maksaa tai ei halua rikastuttaa Gatesia.

Vaatii kohtuullisen perehtyneisyyden.

6. Pitää tutkia tapauskohtaisesti.

Hannu Koponen, 667, Vasemmistoliitto

1. Olen käyttänyt tietokoneita tuolta 80-luvun alkupuolelta isoveljeni innostamana alkaen taskutietokoneesta (pari kilotavun muisti, jota saattoi ohjelmoida. ja nykyisin jatkan käyttötaitojen treenaamista HELIAssa (AMK. tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa. Alkaen sieltä Commodore 64 -ajoista ensimmäisen windows -koneen hankin 1992 ja ensimmäisen Mac -koneen 1999. Kotona on opiskelua varten viritelty kuntoon myös linux -konetta ja olen linuxin perusteiden virtuaaliopintojaksolla parhaillaan.

Käytän myös mm. vaalikampanjan aikana mm. Photoshopin, Illustratorin, GoLiven ja InDesignin lisäksi erilaisia ohjelmia mitä töissä, opiskelussa ja vapaa ajalla kohtaa (tietysti myös mm. MS Office). Siltä osin sanoisin taitojani ainakin kohtalaisen kokeneeksi, mutten kuitenkaan vielä ammattilaisena itseäni pidä. Oppimista riittää aina lisää...

2. Kyllähän tätä vapaan lähdekoodin ja PD-ohjelmien välistä erottelua on opiskeltu vuosien myötä sekä niitä imuroidessa.

3. Pyrin lisäämään niiden käyttöä jatkuvasti. Kohteena on myös Mac OS X:n unix-komentoihin tutustuminen entistä paremmin. Alku aina hankalaa, mutta onneksi on mm. näitä käyttäjäyhdistyksiä ;-. Viime yönä imuroin mm. Etherealia ja PHP:tä ja MySQL:ää...

4. Helsingin osalta en muista. Varmaankin niitä on?

5. Ohjelmat lisäävät käyttäjien välistä tasa-arvoa. Esim. kalliit, esim. yli 300 euron ohjelmat alkavat olla jo normaalikäyttäjän ulottumissa, mikäli ohjelmia pitää hankkia useampia. Tietokoneiden avulla toteutettava luovuus ei saisi olla vain niiden oikeus, joilla on varaa hankkia hyvät ohjelmat. Esimerkiksi useilla työpaikoilla taittotöitä tehdään tekstinkäsittelyohjelmalla, missä voisi olla parantamisen varaa, sillä taitto-ohjelmat kuitenkin ovat juuri taittotöissä parhaita.

Suurimmat esteet ovat varmaankin ennakkoluulot ja osin niiden asentamiseen liittyvät kohdat. Kun alkuun pääsee, niin kyllä taidot tietysti rutinoituvat muiden ATK-taitojen lailla. Alkuun pääsemisessä on kuitenkin hyvä, jos on olemassa paikkoja, joista voi kysellä, miten liikkeelle päästä, vaikka asentaisi kotikonetta, jolloin ei ole opettajia tai työpaikan ATK-tukea neuvomassa.

6. Miksei. Linuxin esittely vaihtoehtona windowsille avartaisi varmasti monen mieliä tutkimaan mitä vaihtoehtoja on olemassa ja miten hyvin ne myös toimivat. Linux sopii ihan vaikka perus toimistokäyttöön, joten erilaisia käyttökokeiluprojekteja voisi tehdä aina virastoista alkaen.

Marjasirkka Paaso, 694, Vasemmistoliitto

1. Olen loppukäyttäjä, luetteloin kaupunginkirjaston tietokantaan päivittäin ja kirjoitan tekstiä

2. Vapaan ja ilmaisen ohjelman ero kai jo selviää sanoista

3. En valitettavasti käytä

4. En tiedä, me ainakin olemme naimisissa Bil Gatesin kanssa

5. Olettaisin, että muuntelu on halvempaa? Esteet löytynevät ainakin oman alani tietojärjestelmien valikoimasta, jotka perustuvat windowskäyttöjärjestelmiin

6. Miksipä en olisi

Pia Parkkonen, 697, Vasemmistoliitto

1. Arvioin olevani keskitasoa parempi tietokoneenkäyttäjä.

Työskentelen yhdistyssihteerinä fiMUG:ssa (Finnish Macintosh User Group), joten olen aitiopaikalla monessa suhteessa tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi kontaktini alan asiantuntijoihin ovat suorat ja siten nopeat, joten saan helposti tietoa alan päivänpolttavista kysymyksistä, sekä monipuolisesti informaatiota alan kehitysnäkemyksistä.

2. Lyhyesti sanottuna vapaata ohjelmaa voivat käyttää kaikki, sitä voi kopioida ilman lisenssimaksuja, sen lähdekoodi on kaikkien muokattavissa ja kehitettävissä, muokattuja versioita voi levittää samoin ehdoin kuin alkuperäistä, mutta myös myydä.

3. En käytä Linuxia, vaan työni vuoksi luonnollisesti Mac OS X:ää jonka ydin Darwin on mm. vapaata lähdekoodia. Järjestelmä sisältää myös muita vapaita "palikoita", mutta kokonaisuus ei ole tiettyjen muiden koodiosuuksien vuoksi "ilmainen", vaan kaupallinen tuote.

4. En tiedä ainuttakaan tällaista projektia valitettavasti.

5. Yleisesti ottaen hyvää on se, että ohjelmille on paljon vaihtoehtoja, koska jotkut ohjelmat sopivat juuri tietynlaiseen tehtävään paremmin kuin toiset. Tarkoituksenmukaista on myös se, että voi itse tehdä juuri sellaisen ohjelman kuin tarvitsee ja haluaa. Ohjelmien rakentamista ei myöskään tarvitse aina alkaa alusta asti, vaan voi rakentaa valmiin jo olemassa olevan päälle, mikä on tehokasta. Avoimen lähdekoodin ohjelmiin osallistuu paljon tekijöitä, joten laatu on silloin myös yleensä parempaa ja mahdollisuus huomata virheet esim. tietoturva-aukot on suurempi. Vapaiden ohjelmien hankintahinta on myös huokeampaa verrattuna kaupallisiin ohjelmiin.

Lievänä haittana yhtäkkisen käyttöön oton seurauksena esim. kuntasektorilla voitaisi kokea se, että koska valtaosa instansseista toimii nyt MS-ympäristössä niin jouduttaisi järjestämään laajaa järjestelmäkoulutusta, mutta toisaalta sen koulutuksen hinta kompensoituisi lisenssimaksuista vapautuvilla varoilla. Nämä ongelmat koskevat tietysti vaan käyttöönotto vaihetta enkä siis koe niitä varsinaisena haittana, vaan luonnollisena osana ylimenokautta. Tästä eteenpäin pitää tietysti miettiä ohjelmien jatkokehitystä johon olisi tietysti palkattava henkilöitä, mutta toisaalta tämäkin on vain etu ja takaa sen, että ohjelma kehittyy juuri tietyn tarpeen mukaan ilman "kaupallisia sivukuluja". Ohjelmistopatentit voivat kyllä muodostua jonkin asteiseksi kysymysmerkiksi, mikä asia kuitenkin lienee ratkaistavissa kaikkia tyydyttävällä tavalla.

6. Olen erittäin halukas edistämään Linuxin ja vapaiden ohjelmien käyttöä etenkin kuntahallinnon ja - sairaanhoidon piirissä, jossa viimeisessä tällä hetkelläkin käytetään keskenään yhteensopimattomia ohjelmia eri hoitoyksiköiden välillä. Hoito on hajautettu erikoissairaanhoidon puolella kustannussyistä, mutta heikosta tiedonkulusta on syntynyt jo mm. suoranaisia hoitovirheitä, mikä taas toiselta puolelta nakertaa kustannusetuusajattelua mielestäni merkittävästi. Hyvä esimerkki on esim. röntgenkuvat, jotka eivät ole lääkäreiden verrattavissa kaikissa Helsingin hoitoyksiköissä, puhumattakaan esim. yhdessä toimipisteessä todetusta lääkeaineallergiasta, josta tieto ei kulje eteenpäin.

Tällä hetkellä tietojeni mukaan kaupallinen yritys pyörittää julkista tietohallintoa, mutta voidaan vaan miettiä millaiset kustannussäästöt voisivat syntyä kuntatasolla jos kaikki kunnat yhdessä kehittäisivät mm. yhteiset kuntahallinnon ja sairaanhoidon järjestelmät. Kehityskustannukset jaettaisiin luonnollisesti oikein ja kaikki voisivat käyttää samoja järjestelmiä rajoituksetta.

Reko Ravela, 705, Vasemmistoliitto

1. Olen suhteellisen harjaantunut kotikäyttäjä.

2. Kyllä.

3. En tällä hetkellä. Kun käyttöjärjestelmän uusimiselle on aikaa ja tarvetta niin aikomukseni on siirtyä Linuxiin.

4. Ymmärtääkseni Linuxin käyttö Helsingissä on lähinnä selvitysasteella. Kesäkuussa asiasta on tehty valtuustoaloite, mutta ei vielä varsinaisia päätöksiä.

5. Pidän vapaiden ohjelmien taustalla olevia ajatuksia tiedon avoimuudesta ja yhteisyydestä tärkeinä tasaveroisuutta edistävinä periaatteina informaatioyhteiskunnassa. Uskon että ne myös toimivat.

Microsoftille maksettujen lisenssimaksujen loppuminen olisi tietysti myös merkittävä käytännön hyöty. Vaikka sama raha menisi Linuxiin siirtymiseen ja ylläpitoon, olisi kyse tällöin panostuksesta paikalliseen IT-osaamiseen, sen sijaan että pidettäisiin yllä riippuvuutta monopoliasemassa olevasta ylikansallisesta yhtiöstä. Pitkällä tähtäimellä odottavissa olisi mitä todennäköisimmin kustannussäästöjä.

Suurempi tietoturvallisuus on myös jatkuvien virushyökkäysten maailmassa merkittävä etu.

Suurimpia esteitä vapaiden ohjelmien käyttöönotolle ovat suuren yleisön tottumattomuus ja Windowsin suurempi ohjelmistotarjonta. Nämä esteet lienevät väheneviä.

6. Olen sitoutunut edistämään Helsingin kaupungin siirtymistä Linuxiin vaaliohjelmassani (löytyy osoitteesta www.rekoravela.tk). Mielestäni kaupungin toiminnoissa pitäisi siirtyä periaatteessa kokonaan vapaisiin ohjelmiin. Siirtymisen käytännön toteutus voi olla asteittainen ja sen täytyy toki olla kunnolla valmisteltu.

Juhani Saari, 708, Vasemmistoliitto

1. Kohtalainen tai hyvä

2. ehdottomasti

3. Linuxia ei ole omalla koneella, mutta olen sitä käyttänyt tuttavilla. Vapaita ohjelmia löytyy mm. ruotsalainen Ad-aware

4. en tiedä, mutta omasta puolestani Helsingin kaupunki voisi nousta Microsoftin tyranniasta korvaamalla koneidensa käyttöjärjestelmät linuxilla.

5. Vapaat ohjelmat ovat saatavissa kaikille varallisuudesta riippumatta. Suurimmat esteet puolestaan ovat eräiden nimeltä mainitsemattomien suuryritysten toimet niitä vastaan...

Anna Tammisto, 723, Vasemmistoliitto

1. Varsin hyvät (opiskelen tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistolla)

2. Kyllä

3. Kyllä, etenkin yliopistolla koko ajan. Pelaamiseen se ei niin hyvin sovellu, joten en ole kotikoneessa Linuxiin siirtynyt.

4. En mitään erityisiä projekteja.

5. "Vapaat tallennusformaatit takaavat sen, että kaikilla on mahdollisuus tulkita niitä myös monien vuosien jälkeen tarvitsematta ostaa suljettuja ohjelmistoja tiedostojen lukemiseen. Kuntien ja valtion tietoteknisten palveluiden pitää toimia riippumatta siitä, onko käyttäjällä Windows, Linux, MacOS vai jokin muu järjestelmä. Vapaat palvelinsovellukset ovat yleensä erittäin hyvin yhteensopivia eri ympäristöjen kanssa. Vapaita ohjelmia käytetään erityisesti niiden vakauden, muunneltavuuden ja kokonaistaloudellisuuden takia."

Niin. Itse sen sanoitte.

Hyvin tärkeä ominaisuus on myös turvallisuus, runsaasti käytetyt Microsoftin ohjelmat ovat hyvin virusherkkiä. Microsoftin ohjelmat ovat myös aika bugisia.

Valtuustossa haluaisin vaikuttaa kyllä kaupungin hankintohin. Kaupunki ostaa esimerkiksi valtavat määrät ruokaa, joten ei ole aivan sama, mitä se on. Haluan reilua kahvia kaupungin tilaisuuksiin, enemmän kasvisruokaa kouluihin, luomumaitoa päiväkoteihin ja lähiruokaa kestityksiin. Vapaita ohjelmia toimistoihin sopii täydellisesti tähän linjaan. Onhan se vähän kummallista, että suomalainen kaupunki tahtoo väen väkisin tukea ylikansallista, yhtiötä joka tekee kalliita, toimimattomia ohjelmia?

Entä suurimmat esteet niiden käytölle? Ihmiset ovat tottuneet käyttämään tenkin Windowssia ja muita Microsoftin tuotteita. Vaikka nykyään Linuxin ei tarvitse olla tavalliselle käyttäjälle juuri ollenkaan erilainen verrattuna Windowsiin, saattaa tämä pieni muutos silti haitata. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin halusta tehdä muutoksia - tavalliset kaupungin työntekijät ovat kyllä koulutettavissa.

6. Joo. Edelleenkin, sopii toiveisiini eettisemmästä ja reilummasta kaupungista.

Mihin käyttöön? Mihin vaan. Etenkin palvelinkäyttöön (jossa se varmaankin jo on?)

Jenni Uljas, 729, Vasemmistoliitto (sitoutumaton)

1. Varmaan aika normaali ikäiselleni (25 v) opiskelijalle. Perusohjelmien käyttö luonnistuu kohtuullisesti, mutta kieltämättä en osaa puhua bittiä...

2. On

3. En. Valitettavasti työpaikkani eikä kotimme tietokonevastaava ole päätynyt niihin.

4. Ei ole muistissa.

5. Ilmaisuus, oikeudenmukaisuus, eettisesti oikea valinta.

Esteinä on varmaan lähinnä ihmisten tietämättömyys ja pelko siitä, että vanhan tutun tilalle tulisi vaikea ja muiden ohjelmien kanssa epäsopiva ohjelma. Ihmiset ovat automaattisesti epävarmoja ja yleensä myös epätoivoisia uusein ohjelmien käyttöönotossa.

6. Olisin ehdottomasti. Kaupungin toimistoihin, kouluihin ja muihin paikkoihin joissa tietokoneet ovat normaaleina toimisto työkaluina sekä kirjastoihin, matkalipuntarkastuslaitteisiin jne missä nyt koneita käytetään. Sikäli mikäli kuhunkin on sopiva ohjelma tarjolla.

Linuxin saaminen koulujen opetuskoneisiin olisi sikälikin tärkeää, että lapset oppisivat alustapitäen jonkun muun kuin Microsoftin käyttäjäksi. Yksi askel kohti vapaampaa maailmaa ;)

Jaakko Vasankari, 733, Vasemmistoliitto

1. Millaiseksi arvioisitte tietokoneen käyttötaitonne? Hyvät, olen harrastanut tietokoneita lapsesta asti.

2. Onko teille selvinnyt mikä on vapaan ja ilmaisen ohjelman ero? Kyllä. Vapaa ohjelma on ohjelma, jonka lähdekoodi on kaikkien vapaasti muokattavissa ja vapaasti levitettävissä. Ilmainen ohjelma on vain maksuton.

3. Käytättekö itse Linuxia tai muita vapaita ohjelmia? Töissä minulla on Red Hat käytössä.

4. Tiedättekö omassa kunnassanne projekteja, joissa käytetään Linuxia tai muita vapaita ohjelmia? Kertokaa niistä lyhyesti. En tunne. Käsittääkseni kunnat ovat erittäin Windows-orientoituneita, mutta tämä on ihan mututuntuma.

5. Mitkä ovat mielestänne vapaiden ohjelmien suurimmat edut? Entä suurimmat esteet niiden käytölle? Vapaiden ohjelmien etuja on niiden saatavuus, eli varallisuus ei ole este niiden hankkinalle. Vapaat ohjelmat ovat myös tiedon vapauden kannalta merkittäviä. Suurimpana esteenä vapaiden ohjelmien käytölle näkisin niiden markkinoinnin puutteen.

6. Olisitteko itse halukas edistämään Linuxin ja vapaiden ohjelmien käyttöä omassa kunnassanne? Mihin käyttöön? Olisin valmis edistämään. Esimerkiksi kouluissa, kirjastoissa, sairaaloissa yms. missä tarvitaan myös hyvää intranettiä, joka on vapaasti muokattavissa eri laitosten omiin tarpeisiin.

Suomen Kristillisdemokraatit

Mika Ebeling, 759, Suomen Kristillisdemokraatit

1. Keskivertoa parempi.

2. Luulen niin.

3. OpenOfficea jonkin verran. Kotikoneessani ei ole MSOfficea.

4. En tiedä.

5. Halpuus etuna.

Käyttäjätuen epävarma saatavuus sekä epätäydellinen yhteensopivuus standardiohjelmien kanssa ovat esteitä.

6. En. Käsittääkseni se voisi johtaa vaikeasti hallittavaan sekamelskaan kaupungissa.

Erja Kauppinen, 766, Suomen Kristillisdemokraatit (sitoutumaton)

1. Kiitettävä ja miinus perään -- harrastelijataito (en tee ohjelmointeja tms.).

2. Luin kyllä tiedotteenne, mutta tarvitsen ehdottomasti tarkempaa lisätietoa.

3. En käytä Linuxia, muiden käyttämieni ohjelmien vapaudesta en ilman lisätietoa osaa sanoa.

4. Valitettavasti en tiedä, mutta otan selvää, kun tulen valituksi Helsingin kaupungin luottamustoimeen.

5. Tarvitsen tästä ehdottomasti lisätietoa asiantuntijoilta -- en vain nettisivuilta.

6. Tätä mahdollisuutta tulee ehdottomasti selvittää. Minun täytyy ensin itse tutustua Linuxin käyttöön ja siihen, kuinka se on tiedotteenne mukaisesti toiminut Espanjassa ja miksi sen toimivuus on osittain epäonnistunut Meksikossa. Käyttötarkoitus ja --laajuus muotoutuvat saamieni tietojen mukaisesti.

Timo Koskiluoma, 771, Suomen Kristillisdemokraatit

1. Kohtalaisen hyvät. Internet liittymät ja selailu tuntuu joskus että on soneran ja gatesin salaliitto käyttäjiä vastaan.

2. Hämärää. Linuxista olen kuullut satunnaisesti ja käsitys on että jos se saisi alaa käyttäjien keskuudessa olisi se huomattavasti varmempi ohjelma kuin nykyiset kaupalliset.

3. En käytä

4. En tiedä

5. Suurin este lienee levittäminen yleiseen käyttöön ts. ohjelmistojen saaminen yleiseen käyttöön sekä yleinen osaamattomuus.

6. Ainakin sen käyttöön ottoa olisi tutkittava perusteellisesti jo kilpailun merkityksessä.

Juha Kouri, 772, Suomen Kristillisdemokraatit

1. Kohtuullisen hyväksi, koska käytän PC:n eri ohjelmia lähes päivittäin.

2. Kyllä, vapaa ohjelma ts. (shareware) voi olla käytössäsi annetun tutustumisajan, mutta sen jälkeen se on joko poistettava tai maksettava sen täyden version avautumisesta maksu. Ilmainen ohjelma (freeware) on täysin ilmainen, eli ei mitään korvausta pyydetä sen käyttäjältä ainakaan ko. ohjelman perusversioista.

3. Kyllä, esim. Mozillaa, mutta en Linux:ia.

4. En tiedä, koska en ole kunnan palveluksessa.

5. Ovat ainakin haasteellisia, kun niillä rupeaa ohjelmoimaan. Ohjelmoinnin määrä riippuu ohjelman vaativuudesta. Positiivisena puolena voi pitää sitä, että dementia ei iske liian aikaisin kun pitää antaa harmaalla aivosolulle liikettä.

6. Kyllä, kun löytyy sopivia kohteita, joihin taitoni ja aikani riittävät.

Pentti Mattila, 786, Suomen Kristillisdemokraatit

1. Tyydyttävät, olen opettajana Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa Käpylän koulutusyksiköss' painoviestintäosastolla. Olen jo 49-vuotias kahden lapsen isä opetus-alalla, jolla ei tahdo riittää aika tietokoneharrastuksille, kun perhe on etusijalla.

2. Olen lähinnä Tietokonealan lehtien palstojen välityksellä saanut käsityksen Linuxista.

3. En käytä Linuxia, enkä vapaita ohjelmia.

4. Koulumme sähköosastolla on ollut joitakin Linux-projekteja.

5. Rahojen säästö on suurin etu, jos ohjelmat toimivat halutulla tavalla.

6. On hyvä saada linux laajempaan käyttöön, jotta terve kilpailu siirtyy myös muille sektoreille.

Vihreä liitto

Maija Airas, 830, Vihreä liitto

1. olen varmaan jonkinlainen standardikäyttäjä, olen tottunut käyttämään erilaisia - windows-pohjaisia ;-) ohjelmia, mutta sen syvemmälle ohjelmoinnin saloihin tms. eivät taitoni ulotu.

1. mahdollisesti? luulisin, että vapaassa ohjelmassa on vapaa lähdekoodi ts. kukin pääsee halutessaan tutkiskelemaan ohjelman rakennetta ja parantelemaan sitä, jos parannettavaa löytyy. Ilmainen ohjelma on esim Adobe Acrobat, jonka voi käydä lataamassa jostain netistä, mutta jonka lähdekoodi ei ole vapaa.

3. työpaikalla on Linux jossain järjestelmätasolla käytössä, en ole tarkemmin perillä. Olen siirtynyt käyttämään osittain Open Officea Microsoftin sijaan. Perehdyin koko asiaan vasta ihan hiljattain, kun serkkuni alkoi tehdä nettisivujani kunnallisvaalitarkoitukseen CMSimple-ohjelmalla sitä siis käytän - ja nyt sitten olen innoissani näistä vapaan lähdekoodin jutuista ja herätellyt töissäkin asiasta keskustelua.

4. En kyllä tiedä, tämä on itsellenikin uusi juttu.

5. No periaatteelliset ja ideologiset syyt jo mielestäni puoltavat niiden käyttöä. Etu on kai myös se, että niissä olevat virheet tulevat paremmin korjatuksi. Esteet: Microsoftin tehokas myynti/markkinointi ;-) no käytännössä esim. töissä on sanottu, että kun meillä on käytössä Access-tietokantaohjelma, niin sille ei helposti löytyisi vastinetta.

6. Täytyy rehellisesti myöntää, etten nyt tunne tätä asiaa niin paljon, että voisin kommentoida miten mihin käyttöön Linuxia voisi Helsingin kaupungilla suositella erityisesti. Mutta esim. Microsoft Office ohjelmien korvaaminen esim. Open Officella olisi helposti tehtävä muutos. Kai näiden asioiden kuitenkin täytyy lähteä jotenkin järjestelmätasolta, eikä minulla riitä asiantuntemus tekemään konkreettisia ehdotuksia. Mutta periaatteessa olen sitä mieltä, että siitä vaan - ainakin itsellä MS Officen ohjelmien korvaaminen Open Officella sujui aika helposti.

Kirsikka Bonsdorff, 835, Vihreä liitto

1. Käyttötaitoni ovat hyvät: Käytän tietokonetta paljon ja melko monipuolisesti (taitto-ohjelmat, kuvankäsittely, internet, tekstinkäsittely..), mutten ymmärrä kaikkia tietokoneiden teknisiä hienouksia.

2. Ei aivan täysin, mutta vapaa ohjelma lienee vapaammin käytettävissä kuin ilmainen, joka on vain ilmainen. Ehkä vapaan käytön ohjelmiin liittyy vähemmän käyttörajoitteita ja enemmän luottamusta ohjelman tarjoajan ja käyttäjän välillä. Käsitykseni mukaan vapaa ohjelma on edullinen ja avoin järjestelmä, ja tukee tiedonkulun tasa-arvoisuutta ja ohjelmien erilaisten ominaisuuksien saatavuutta.  

3. En.

4. En tiedä, käyttävätkö jotkut oppilaitokset? Toivottavasti.

5. Vapaat ohjelmat edistävät tiedonkulun ja -käytön avoimuutta ja saatavuutta ja toimivat myös vastuu-vapaus-akselilla hyvänä vastapainona ns. monopoli-ohjelmistoille. Esteet käytölle löytynevät korvien välistä.

6. Kyllä, oppilaitoksiin ja ihan mihin vain.

Kimmo Helistö, 847, Vihreä liitto

1. Kohtuullisen hyvä.

2. Kyllä.

3. Käytättekö itse Linuxia tai muita vapaita ohjelmia?

En

4. Ei varsinaissesti. Olen tehnyt kaksi valtuustoaloitetta, jossa kehotetaan Helsinkiä tutkimaan mahdollisuuksia siirtyä avointen ohjelmien käyttöön, mutta muutosvastarinta on yllättävän kovaa.

5. Edut ovat ilmaisuus, suurin este ennakkoluulot ja Microsoftin propaganda.

6. Olen halukas! Vapaat ohjelmat voisi käsittäääkseni olla miltei kaikissa perustyöpisteissa Helsingin kaupungin työntekijöillä.

Leena Hernesniemi, 849, Vihreä liitto

1. Hyväksi.

2. Kyllä

3. Linuxia en toistaiseksi käytä, mutta mm. Open Office ja Mozilla ovat aktiivisessa käytössä.

4. En tiedä.

5. Etuja ovat hinta ja kehittämismahdollisuudet. Suurin este on yleinen tietämättömyys (huono markkinointi?) ja tuen puute.

6. Ehdottomasti. Niin tavalliseen toimistokäyttöön kuin kirjastoihin, kouluihin jne.

Jehki Härkönen, 855, Vihreä liitto

1. Olen harrastanut tietokoneita lapsesta saakka, joten minulla on hyvät perustiedot ja käyttökokemus sekä ohjelmistoista että raudasta. Olen töissä it-alalla ja käytän tietokonetta päivittäisesti muihin tehtäviin. Koodaaminen ja muu vastaava harrastus on ajan puutteen vuoksi valitettavasti jäänyt.

2. Kyllä: vapaan ohjelmiston lähdekoodi on julkisessa levityksessä ja sitä saa muokata ja levittää eteenpäin vapaasti. Ilmainen ohjelma tarkoittaa, että ohjelma ei maksa mitään.

3. Valitettavasti en saa verkkokorttiani toimimaan Linuxissa, joten tällä hetkellä en käytä. Kunhan ongelma korjaantuu tai hankin uuden läppärin, siirryn Debianiin.

Windowsissa pyörivistä vapaista ohjelmista minulla on käytössä mm. OpenOffice, Mozilla Firefox & Thunderbird, VLC media player jne.

4. Tällä hetkellä en ole tietoinen sellaisista. En kuitenkaan ole vielä valtuutettu, joten voi olla, että en vain tiedä projekteista.

5. Vapaiden ohjelmistojen edut ovat niiden hinnoissa ja muokattavuudessa. Hinnat laskevat, kun koodi voidaan tilata kilpailutettuna myös pk-yrityksiltä, eikä tarvitse tyytyä ohjelmistojättien hintaviin monopoliratkaisuihin. Muokattavuus kohenee puolestaan, kun vapaat ohjelmat yhdessä vapaan käyttöjärjestelmän kanssa voidaan räätälöidä juuri käyttötarkoituksiinsa sopiviksi.

Vapaan ohjelman käyttäjä tietää, mitä hän saa. Siksi esimerkiksi tietoturvan aste vapaissa käyttöjärjestelmissä on eri valovuodella verrattuna Microsoftin järjestelmiin. Vapaiden ohjelmistojen tuottaminen myös parantaa kunnallista työllisyyttä, sillä se on järkevää tilata paikalliselta toimittajalta. Tilatun työn pohjalta tuottaja voi helpommin kehitellä tuotteita, joita myydä jatkossa.

Esteenä avoimen lähdekoodin järjestelmiin on nähty EU:ssa etenevä esitys ohjelmistopatenteista. Vapaiden ohjelmistojen käytöstä tunnettu Münchenin kaupunki on kuitenkin perehtynyt asiaan tarkemmin ja todennut, että vapaat ohjelmat kannattavat tästäkin huolimatta. Ei sitä paitsi ole lainkaan selvää, että ko. epäonnistunut direktiivi ikinä menisi läpi.

On tärkeää, että ohjelmat kehitetään niiden käyttäjien ehdolla. Siksi avoimiin ohjelmiin siirtyminen ei onnistu heti vaan kehitystyö vie jonkin aikaa. Prosessi on syytä aloittaa heti.

6. Vapaiden ohjelmien ja Linuxin käyttöönotto Helsingissä on eräs vaaliteemoistani. Koko julkishallinnon on syytä siirtyä avoimiin ohjelmiin joitain erityistapauksia lukuunottamatta (esimerkiksi terveydenhuollon käyttämiä ohjelmia valmistavat hyvin harvat ja erikoistuneet yhtiöt, eikä niistä välttämättä löydy avoimen lähdekoodin versioita).

Peruskoulut ja lukiot ovat hyvä paikka aloittaa, sillä niissä Linuxiin tottuneet koululaiset pärjäävät vastaisuudessa vapaiden ohjelmien kanssa myös muissa tehtävissä.

Kai Kuikkaniemi, 873, Vihreä liitto

1. Olen työskennellyt IT-alalla nyt viimeiset 5 vuotta. Aluksi "hype"-ajan yrityksessä, sitten isossa konsulttiyrityksessä ja nyt minulla on oma yritys alalla. Lisäksi olen ollut viimeiset kolme vuotta akateemisassa töissä IT- instituuteissa, aluksi kurssiassitenttina ja nyt viimeiset vuodet tutkimusassistenttina. Arvioisin sekä käyttötaitoni, että ymmärryksen alasta hyväksi, vaikka en olekaan kovin hyvä koodaamaan.

2. Free software vs. open source ero perus käyttäjälle saattaa olla merkitsemätön, mutta kehittäjille ja lopulta yhteiskunnalle ero on valtava. Free software on monesti vain esim. yrityksen markkinointikikka saada levitettyä tuotetta mahdollisimman laajalle. Esim. Microsoft tarjoaa paljon free softwarea. Open source taas edellyttää että lähdekoodi on saatavilla, ja kehittäjä voi lisenssiehtoja noudattaen jatkaa koodin kehitystä ja muuttaa koodia. Myös open source lisenssien alla on suuri kirjo erilaisia vaihtoehtoja. On tarttuvia (eli uudet komponentit perivät automaattisesti vanhan lisenssin) ja on kaupallisen toiminnan kieltäviä ym.. . Open sourcen rinnalle on yleistymässä myös open content metodologia (esim. creative commons lisenssi). Open content ilmiö on luonnollinen jatke open initiativen laajenemiselle myös digitaalisen median pariin, ja on esim. "indie" elokuvia ja musiikkia varten varteenotettava vaihtoehto. Esim. osa vanhoista kirjoista (ja myös jonkin verran uusia) on koottu Project Guttenbergin toimesta valtavaan ilmaiseen open content kirjastoon. Työssä olen pohtinut myös jatkoa open initiative käsitteistölle; mitä voisi olla open business - digitaaliajan non-profit järjestäytyminen.

3. Oma yritykseni käyttää pelkästään Linux pohjaisia servereitä palveluissaan ja tuotekehityksessä. Läppärissäni on dual-bootti. Käytän esim. open officea. Toivon siirtyväni täysin Linux aikaan seuraavan kahden vuoden sisällä. Harmittaa vain, että lähes kaikki pelit tukee vain directX eikä OpenGL.

4. Ööö .. mä en tiedä Helsingin kunnan sisäisestä toiminnasta käytännössä mitään (olen vasta 25 ja haen ekaa kertaa valtuustoon). Tottakai Helsingissä käytetään Linux, kuten esimerkiksi akatemian sisällä. Toivottavasti Saksan ja Kiinan mallin mukainen julkistenpalveluiden Linuxtaminen yleistyy täälläkin nopeasti.

5. Vapaiden ohjelmien etu varsinkin tapauksissa, joissa on kyseessä hyvin keskeinen ohjelmisto tai järjestelmä komponentti (kuten käyttöjärjestelmä, tai hakukone, tai encyclopedia - wikipedia..) on että näin vältytään eturistiriita tilanteelta (ns. gridlock tilanne). Iso kaupallinen taho (suuri yritys) on pelkästään osakemarkkinoiden toiminnan kannalta pakotettu maksimoimaan tuloksensa. Kun he saavuttavat määräävän markkina-aseman on silloin lähes automaattisesti yhteinen etu eri asia kuin yrityksen etu. Digitaalisella maailmalla on sisäinen mekanismi luoda luonnollisia monopoleja. Open initiative on tähän mennessä paras puolustuskeino tätä mekanismia vastaan. Konkreettisemmalla tasolla vapaat ohjelmat ovat yleensä helpommin muunneltavia ja korjattavia (esim. virusten varalta). Microsoft joutuu käyttämään arviolta puolet tuotekehityksestään salailun ja suojauksen järjestämiseen - ei ihme että niiden tuotteen ovat patologisia. Vapaiden koodin suurimmat ongelmat löytyvät ylläpidon ja palveluiden puolelta. Tämä on kuitenkin huomioitu tilanne ja olen varma että IBMn mallia noudatellen tulevaisuudessa vapaan ohjelmiston päälle tarjotaan halukkaille korkeatasoista tuotetukea ja lisäarvopalveluita.

6. Linux on käytännössä valmis korvaamaan Microsoft lähes joka paikassa. Suurimpina ongelmina tällä hetkellä on olemassa oleva laitekanta, video ja ääni editointi ja pelit. Nämä eivät kuitenkaan ole suuria ongelmia kunnallissektorille, joka voi päätöksellä harmonisoida koko laitekantansa ja ei tarvitse yllä mainittuja multimedia komponentteja. Kannatan Linux jo pelkästään luotettavuuden takia (pelottaa käyttää Microsoftia, ei tiedä koskaan mitä tapahtuu). Lisäksi avoin koodi on yhteiskunnallinen ilmiö, joka tulevaisuudessa on entistä tärkeämpi yhteiskunnallisen balanssin ylläpitäjä. Avoimella lähdekoodilla voimme tappaa digitaalia-ajan monopolit, ja se on hyvä asia jo pelkästään bisneksenkin kannalta.

Eevi Kuokkanen, 874, Vihreä liitto

1. Aika hyväksi. Olen neljä vuotta suunnitellut työkseni veppisaittien konsepteja, nykyään teen e-learningiä.

2. Jep ~ luulisin. Sharewaresta pitäisi maksaakin jossain välissä, freeware on ihan free.

3. Joitakin (puolisoni on linux-uskovainen) kotikoneessa, mutta työläppäri on täynnä Pahan Valtakunnan tuotantoa. J Tosin nykyään surffailen Firefoxilla. Moodleakin tulee käytettyä lähinnä oppimisalustojen benchmarking-hommissa. Kotiposti on Lasipalatsissa, jonne mikkisoftalla ei juuri ole asiaa.

4. Entinen työnantajani kaupunginkirjasto käyttää kyllä melkein kaikkeen veppiduunaamiseen pelkkiä vapaita ohjelmia.

5. Suurin etu on tietysti se, että rahaa ei mene Gatesin taskuun. Suurimmat esteet: käyttäjäkoulutuksen ja käyttäjätuen massiivinen uudelleenorganisointi sekä tietty epävarmuus "projekteista"; vaikka eihän maailmassa mikään ole varmaa.

6. Kyllä Office-paketeista pitäisi olla täysin mahdollista siirtyä vaikka Star Officeen. TOSIN nyt on kyllä sanottava, että paljon parjattu Word on ihmeellinen työkalu hienostuneeseen tekstin- ja informaationkäsittelyyn. Älkää ampuko.

Panu Laturi, 880, Vihreä liitto

1. Arvioisin taitoni hyviksi. (Perusohjelmat (tekstinkäsittely ym) Perusohjelmointitaito (Pascal, vähän C++), tietokantaohjelmat, taitto-ohjelmat, jonkin verran kykyä myös auttaa käyttöjärjestelmäongelmissa)

2. On, vapaa tarkoittaa että lähdekoodi on avoin ja vapaasti käytettävissä. Ilmainen ohjelma tarkoittaa, että sen saa käyttöönsä ilmaiseksi, mutta lähdekoodi ei välttämättä ole avoin.

3. Linuxia olen käyttänyt, mutta valitettavan vähän. Kotona käytän OpenOfficea.

4. En tiedä onko käynnissä mitään projekteja. Mutta Helsingissä pitäisi vakavasti harkita siirtymistä vapaisiin ohjelmiin siellä missä se on mielekästä.

5. Suurin etu olisi riippumattomuus käytännössä yhdestä toimittajasta (Microsoftista). Lisäksi ohjelmistoissa päästään taloudellisiin säästöihin pidemmällä aikavälillä.

Suurin este on ennakkoluulot ja pelko siirtymisestä uusiin ohjelmiin.

6. Ehdottomasti. Siihen käyttöön mihin se sopii ja tarjoaa hyvän vaihtoehdon. (Esim: pöytäkoneiden office-ohjelmistot)

Veera Luoma-aho, 884, Vihreä liitto

1. Hyvät peruskäyttötaidot. Tosin tietokone on minulle väline, ei harrastus itsessään. Tämä oikeastaan riippuu kysyjästä: itselleni taidot riittävät, mutta jonkun harrastajan mielestä saatan olla ihan kädetön.

2. Vapaata ohjelmaa saa muokata ja levittää, lähdekoodi on saatavilla. Ilmainen ohjelma saattaa taas ihan hyvin olla joku monopolituote.

3. Vallilassa tkt:llä opiskellessani käytin, viime vuodet en ole käyttänyt.

4. Mielestäni tällä hetkellä ei projekteja. Ylioppilaskuntaan olemme viime vuosina yrittäneet saada Linuxia.

5. Vapaat ohjelmat lisäävät ja mahdollistavat kehityksen luovuuden sekä edullisemmat hinnat, kun ei tarvitse käyttää monopolien ratkaisuja. Ohjelmia kehitetään käyttäjien ehdolla. Suurimpana esteenä ovat minusta oikeastaan eniten ennakkoluulot siitä, ettei asioita voisi tehdä uusilla tavoilla. Ja tietenkin EU:n kurjat ohjelmistopatenttikaavailut.

6. Olisin. Helsingissä voitaisiin hyvin siirtyä avoimiin ohjelmiin, niin on jo tehty joissain eurooppalaisissa suurkaupungeissa.

Elina Moisio, 891, Vihreä liitto

1. Peruskäyttäjän taidot jokapäiväisessä työssä. Aloitin yliopisto- opintoni tietojenkäsittelytieteellä, jossa oppimani Pascal- ohjelmoinnin olen jo autuaasti unohtanut. Myöhemmin valmistuin kansantaloustieteestä.

2. Ilmainen on nimensä mukaan ilmainen eikä maksa mitään. Vapaata ohjelmistoa saa käsittääkseni muokata jokainen ja jakaa vapaasti, se on julkista.

3. En tällä hetkellä

4. En tunne sellaisia projekteja tällä hetkellä.

5. Tärkeintä lienee, että ne kehittyvät käyttäjien mukana ja ovat siten helposti muokattavissa erilaisiin tarkoituksiin. Toinen etu on edullisuus eli hinta.

6. Yksi luonteva paikka voisivat olla peruskoulut ja lukiot, joissa oppilaat perehdytettäisiin asiaan ja erilaisiin vaihtoehtoihin

Osmo Moisio, 892, Vihreä liitto

1. Hyväksi

2. On

3. En omassa työasemassani, mutta käytän ja ylläpidän linuxilla toteutettuja www-palveluita. Olen asentanut kotikoneeseeni Linuxin, mutta joutunut vaikeuksiin laiteajureiden kanssa.

4. Helsinki on iso kunta, kaippa täällä jossain on Linuxiin pohjautuvia projekteja.

5. Hankintakulut edulliset. Suurin este on tukipalvelujen puute. Pienessä mittakaavassa niitä on saatavilla, mutta suurien järjestelmien toteuttaminen ja ylläpito on vielä riski.

6. Kunnallispoliitikot eivät juuri tee päätöksiä, joilla puututaan yksittäisten IT-järjestelmien tekniseen alustaan. Strategisella tasolla luottamushenkilöt saattavat olla hyväksymässä linjauksia, joilla on vaikutusta valintoihin.

Linux sopii mielestäni pieniin projekteihin ja yksittäisten www- palvelujen alustaksi. Pidän tärkeänä, että tietotekniikassa olisi vaihtoehtoja eikä kukaan toimija saisi monopoliasemaa. On tärkeää pitää Linuxia esillä kouluissa ja koulutuksessa sekä jättää IT- strategioissa sijaa useille vaihtoehdoille.

"Maala" Marjatta Nieminen, 895, Vihreä liitto (sitoutumaton)

1. Tietokonetaitoni ovat kohtalaiset, lähes riittävät tarpeisiini. Tarvitsen silloin tällöin apua.

2. Ilmainen ohjelma on maksuton, siinä ei ole mukana "rakennusohjetta". Vapaa ohjelma on maksuton ja mukana on tieto, miten ohjelma on tehty. Vapaata ohjelmaa voi siis vapaasti (jos taidot riittää)  kehitellä mieleisekseen ja laittaa uuden version eteenpäin.

3. En käytä.

4. En tiedä.

5. Edut: ilmainen, saa kehitellä sellaiseksi kuin haluaa. Ongelma: yhteensopivuus, ei toimi välttämättä muiden kanssa.

6. Kyllä. Tarvitaan kaikille koulutusta, jotta voitaisiin käyttää mahdollisimman laajasti. Koululaisille ja opiskelijoille olisi hyvä antaa riittävät valmiudet vapaiden ohjelmien käyttöön ja kehittelemiseen. Toisaalta voi olla, että paremminkin aikuisväestöllä on puutteita tiedoissa ja taidoissa. Tällä hetkellä joka sektorilla (sos-terveys, opetus jne) menee suuret summat ylikansallisille yhtiöille rahaa kunnan ja veronmaksajien kukkarosta. Tällä rahalla voitaisiin saada tuiki tarpeellisia palveluja asukkaille.

Sami Nieminen, 896, Vihreä liitto

1. Kohtalaisen hyvät, ensimmäisen tietokoneen sain joskus 20 vuotta sitten

2. Kyllä, vapaa ohjelma on avoin jokaiselle muokata ja parannella ja sitä voi myydä kohtuullisella hinnalla

3. En, töiden puolesta käytetään tiettyä lähes monopolituottetta.

4. En usko, että on.

5. Suurin etu on nopea ohjelmistokehitys - etenkin tietoturva-aukkojen paikkaaminen. Esteenä on mikrotuen kykenemättömyys tukemaan monenlaisia ohjelmaympäristöjä.

6. Kyllä, kaikkeen toimistokäyttöön.

Sari Nokkanen, 897, Vihreä liitto

1. Käytän tietokonetta hyvin monipuolisesti ja koko ajan, mutten ole aivan tyytyväinen taitoihini. Parhaillaan käynkin verkkotiedottamisen kurssia oppiakseni lisää.

2. Joo, ilmaiset jaetaan syystä tai toisesta ilmaiseksi, mutta ohjelma voi silti olla suojattu ja salainen. Vapaiden ohjelmien koodi on myös vapaasti nähtävissä. 

3. En käytä vielä Linuxia, mutta olen jo ottanut ensi askeleita, että voisin ryhtyä käyttämään - ainakin sähköpostin ja internetin osalta, jos se muuten on liian hankalaan yhteensopivuuksien kanssa. Kurssilla viisastun.

4. En tiedä projekteja Helsingissä, mutta toivottavasti on. Tätä asiaa olisi varmasti syytä edistää kaupungin hallinnossa.

5. Etuja: virukset ja spammit lähes tyystin puuttuu, ilmainen, kilpajuoksu uusien versioiden kanssa ei vaivaa eli dokumentit on luettavissa vuosienkin jälkeen, poliittisesti hykerryttävää toimia Microsoftin ylivaltaa vastaan. Esteet: tavallisen käyttäjän vaikea ottaa käyttöön ilman tukea, kuvankäsittelyohjelmat puuttuvat tai ovat huonoja, Microsoftin käyttäjiltä saadut dokumentit ja heille lähetettävät dokumentit eivät ehkä ihan aina toimi, ongelmatilanteissa tarvitsee atk-gurun apua

6. Olisin valmis edistämään Linuxia, aluksi nyt ainakin sähköposti ja internet-käyttöön, jotta viruksien vaivasta päästäisiin. Mutta toki laajemminkin, kunhan ensin varmistetaan, että kaikki toimii.

Jaana Nuottanen, 900, Vihreä liitto

1. Hallitsen perustaidot.

2. Vapaan ohjelman lähdekoodi on julkinen eli sitä kehitetään avoimesti yhdessä. Ilmaista ohjelmaa jaetaan ilmaiseksi kaikkien käyttöön, mutta lähdekoodi ei ole avoin eikä käyttäjäyhteisö pääse korjaamaan siinä mahdollisesti ilmeneviä virheitä.

3. En tällä hetkellä.

4. En tiedä kunnan puolelta tällä hetkellä muuta kuin lehdistötiedotteessanne mainitsemanne Työministeriön, joka sijaitsee Helsingissä, mutta se on tietenkin osa valtionhallintoa. Linux on lähtöisin Helsingin yliopistosta, jossa parhaillaan työskentelen. HY:ssä löytyy ihmisiä, jotka ovat olleet sitä kehittämässä sekä palvelimia, joissa on käytössä Linux.

5. Edut: luotettavuus, ei kalliita lisenssimaksuja, yhteisö kehittämässä (useammat aivot havaitsevat mahdolliset virheet erittäin nopeasti). Esteet: käyttöönotto vaatii koulutusta, IT-tuesta vastaavien henkilöiden täytyy hallita Linux.

6. Kyllä. Ensin tiedosto- ja tulostinpalvelimiin esimerkiksi, koska tämä ei vaikuta käyttäjien toimintaan. Jatkossa myös henkilökohtaisiin työasemiin, mutta tämä vaatii käyttäjien koulutusta.

Hannu Oskala, 903, Vihreä liitto

1. Olen lukutaitoinen. Lisäksi luetun ymmärtäminen hyvällä tasolla. Enemmän ehkä tätä nykyä mac-puolella. Koneet tottelevat minua, ei toisin päin. Alkeelliset html-kyvyt.

2. Kyllä.

3. Asensin linux-ystäväni kanssa vanhemmilleni Linuxin. Tuntuvat tykkäävän. Kirjoitan tätä Thunderbirdillä ja selaan PC:llä Mozilallla. (Macissa Safarilla, mutta sehän on käytännössä sama asia.)

4. En tiedä.

5. Riippumattomuus yhdestä ainoasta tuottajasta. (M$) Myös raudan päivitysrumbasta irti pääsy olisi poikaa. Korkeakoulussani on vieläkin suuri osa opiskelijoiden sähköpostipäätteistä tekstipohjaisia 386-vehkehiä. Homma hoituu niilläkin. Kaiken lisäksi todennäköisesti vielä turvallisemmin kuin jos esim. Outlook olisi käytössämme. Kuntatasolla myös ohjelmistojen hinta on tietysti merkittävä bonus. Toisaalta, jos kuntamme päättää ruveta käyttämään vain Open Source -softaa, tulee meidän tarjota jotain myös takaisin. "Vanha kunnon "talkoohenki"."

Suurin este lienee yhteensopivuus. Tiettyjä ohjelmistoja ei vain vielä saa Linuxiin. Esim. ääni ja kuvankäsittely-ohjelmat ovat vuosia "kehityksestä" jäljessä. (Olen tutustunut vain Gimpiin, pahoitteluni jos muita parempia on.) Sen sijaan esim. Officen korvaamiseen Open Officella ei pitäisi olla pitään järkevää vastalausetta. Päästäisiin kertaheitolla eroon siitä pirun klemmaristakin... :)

Asenteissa ja tiedon tasossa on myös parantamisen varaa. (Itse kullakin.)

Ylipäätään uskoisin parhaan vaihtoehdon löytyvän yhdistelmistä. Linuxia ja Open Sourcea siellä missä se on taloudellisesti kannattavaa ja järkevää. Lisenssipuuroa muualla.

6. Oletan että Helsingissäkin Linuxia käytetään serveripuolella laajalti. Kannatan vapaiden ohjelmistojen käyttöön ottoa kaikilla tasoilla.

Ismo Pykäläinen, 913, Vihreä liitto

1. Peruskäyttäjä, ei nörtti.

2. Jotakuinkin. Tosin yksityiskohtaista lainsäädännöllistä eroa en tunne.

3. Olen käyttänyt linuxia (eri linukoita ja eri versioita) kokeilumielessä. Aiemmin käytössäni oli ilmaisviruksentorjuntaohjelma ja OpenOffice.

4. Tietääkseni ei (vielä) ole.

5. Edullisuus. Monesti myös peruskoodi hyvää, ei kovin virusaltis.

Yksityishenkilölle asentaminen ja joskus käyttö vaatii asiantuntemusta, verkkoyhteyttä ja muita teknisiä järjestelyjä ohjelmien imuirointiin (joita varten on jo monesti hankittu ohjelmat). Julkisella sektorilla perusohjelmien kohdalla ohjelman vaihdon kustannukset, linuxin osittainen merkkipohjaisuus (ainakin käyttämissäni versioissa, mutta odotan muutoksen olevan lähellä) ja integraatio muihin ohjelmiin (eril. varausjärjestelmät, toiminnanohjaus jne.).

6. Ehdottomasti. Linuxin käyttis toimii kohta täysin graafisessa ympäristössä ja näin sen omaksuminen (ja perustoimisto-ohjelmien) ei ole vaikeaa (Windowsiin tai muuhun graafiseen käyttikseen tottuneelle). Kustannukset alhaiset. Asiantuntemukseni ei riitä muiden ohjelmien arviointiin, mutta ilman muuta haluan selvityttää mahdollisuudet siirtyä avoimiin ohjelmiin.

Pörrö Sahlberg, 922, Vihreä liitto

1. Ehkä vähän keskivertoa parempi harrastelija. Pystyn itse tekemään nettisivuni ja hyödyntämään käytössä olevia ohjelmia monipuolisesti. En koodaa itse.

2. On. Vapaa ohjelma ei välttämättä ole maksuton. Vapaan ohjelman kehittelyyn voi parhaimmillaan osallistua itse - ainakin jos taitoja on. Avoin lähdekoodi mahdollistaa sen, että vähän taitamattomampikin voi periaatteessa valmista koodia muuntelemalla saada itselleen sopivan ratkaisun. Ilmainen ohjelma on maksuton, muttei välttämättä vapaasti muunneltavissa.

3. Kotonamme on Linux palvelimia, joita en itse ylläpidä. Oma kone on kuitenkin Windows-pohjainen. Omassa koneessa on Open Office, Firefox ja joitain muita. Firefoxissani on myös paljon laajennuspalikoita. Blogaan Serendipityllä.

4. En tiedä kovin tarkasti. En ole ollut asioista päättämässä joten en ole joutunut perehtymään. Luonnollisesti otan kyllä selvää jos valtuustoon pääsen.

5. Etuna on teoreettinen riippumattomuus toimittajasta, sovelluksen puutteet voi periaatteessa korjata itsekin. Valmis korjaus saattaa myös löytyä maailmalta jonkun toisen tekemänä. Ongelmana on vastuu: Kuka on juridisesti vastuussa, jos käyttämäsi ohjelmisto aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai ei toimi kuten haluaisit? Et voi haastaa ketään oikeuteen vaan kannat itse kokonaisvastuun myös asiakkaillesi. Työkalusi ei ole kilpailuetu, kilpailijasi voi käyttää samaa ohjelmistoa.

Vaikutukset ohjelmistoteollisuuteen ja ohjelmistoliiketoimintaan ovat sitten jo kokonaan toinen juttu.

6. Oikeaan työhön oikeat välineet. Vapaan lähdekoodin ohjelmistot ja "ilmaisuus" eivät saa olla ainoat kriteerit ohjelmia valittaessa. Linux- ja BSD-palvelimet ovat usein kustannustehokkain vaihtoehto, mutta monet markkinoilla olevat kuntien ja kaupunkien eritystarpeisiin räätälöidyt ohjelmistot eivät toimi näillä alustoilla. Valmiin tai lähes valmiin ostaminen on useimmiten parempi vaihtoehto kuin teettäminen. Avoimen lähdekoodin vaihtoehtojen saatavuus tulisi kuitenkin selvittää ennen kaupallisiin vaihtoehtoihin turvautumista. Jos jotakin uutta teetetään tai muokataan, se tulisi tehdä avoimen lähdekoodin projektina.

Vapaat ohjelmat kuten Open Office, Mozilla-perheen selaimet ja sähköpostiohjelmistot ovat laadukkaampia ja erityisesti halvempia kuin kaupalliset kilpailijansa, niitä voitaisiin nopeassakin aikataulussa saada kuntiin käyttöön. Linux- ja BSD-palvelimien käyttöä tulostus-, verkko- ja levypalvelimina tulisi lisätä.

Puitesopimukset IT-hankinnoissa tulisi poistaa.

Elina Sojonen, 929, Vihreä liitto

1. Arvioisin taitoni melko hyviksi. Käytän vaivatta kaikkia perusohjelmia, opin uusien ohjelmien käytön mutkatta ja osaan koodata hieman, lähinnä viime aikoina perus- ja edistynyttä html:ää. Ylläpidän ja teen omat kotisivuni. Lisäksi koneen kuorien sisäinen maailma ei ole minulle aivan täyttä hepreaa. Tärkeintä on, etten kärsi turhanpäiväisestä teknofobiasta, vaan diggailen tietokoneita ja alan kehitystä innolla ja uteliaana.

2. On. Vapaa ohjelma ei ole välttämättä ilmainen. Mutta vapaa ohjelma on sellainen, että sitä pystyy itse kukin muokkaamaan ja kehittämään.

3. Olen käyttänyt jonkin verran mm. Open Officea ja Firefoxia. Linuxiin tutustuminen on pyörinyt mielessä melko kauan, mutta en ole saanut aikaiseksi. Olen hankkimassa vielä yhden tietokoneen lähiaikoina, olen ajatellut että sillä voisi kokeilla linuxia.

4. En tiedä, onko Helsingissä käynnissä tällaisia projekteja. Olisi mielenkiintoista tietää jos jotain tälläista on meneillään.

5. Mieleen tulee etuna ensimmäiseksi se, että ilmeisesti Linux-käyttiksellä varustettu tietokone ei "vanhene" yhtä nopeasti kuin Windowsia käyttävä, vaan että koneella voi tehdä perusjuttuja hyvin vuosia pidempään. Tämä on suuri etu jos ajatellaan esim. kirjastoissa yhteiskäytössä olevia koneita. Linuxin käyttäminen vähentäisi tarvetta uusia koneita yhtä usein kuin nyt. Se olisi myös ekologista.

Onglmaksi voisi mainita sen, että vastuu esim. siitä jos ohjelma ei toimi kunnolla on tavallaan sen käyttäjällä itsellään.

6. Olisin. Esimerkiksi vaikkapa linux-ympäristöjä yhteiskäytössä oleviin kirjastokoneisiin.

Johanna Sumuvuori, 932, Vihreä liitto

1. Olen tietokoneiden suurkuluttaja, en voisi kuvitella tulevani toimeen ilman konetta ja nettiyhteyttä. Käyttötaidot ovat siis hyvät. Olen työskennellyt aikoinaan myös Soneran Uusmediayksikön helpdeskissä teknisenä asiakasneuvojana.

2. Vapaan ohjelman lähdekoodi on avoimesti kaikkien saatavilla ja käytössä.

3. Olen kyllä käyttänyt Linuxia, mutta kotikoneessa sitä ei ainakaan vielä ole.

4. Helsingin kaupungilla ei tietääkseni vielä ole käytössä vapaita ohjelmia missään hallintokunnassa tai ainakaan en ole niistä kuullut. Vihreät ovat ajaneet usein Linuxin käyttöönottoa kaupungissa, mutta valtuuston enemmistö ei ole vielä lämmennyt ajatukselle. Ehkä ensi kaudella...

5. Etuna on mm. riippumattomuus Microsoftin tyyppisistä monopoleista ja tietoturvan hyvä taso. Esteeksi voi muodostua esim. EU:n ohjelmistopatenttidirektiivi.

6. Kyllä, ja olen ollutkin mukana aloitteissa, joissa vapaiden ohjelmien käyttöönottoa kaupungin hallinnossa on esitetty. Esimerkiksi kaupungin virastoissa voitaisiin aloittaa Linux-käyttöjärjestelmän käyttöönotto aluksi vaikka jonkinlaisena pilottihankkeena.

Cecilia Therman, 937, Vihreä liitto

1. Olen työskennellyt 9 vuotta softien lokalisointiin erikoistuneessa toimistossa ja tässä työssä on oppinut selvittämään ohjelmasta kuin ohjelmasta nopeasti, miten sillä tehdään kulloinkin haluttu asia. Mikään guru en kuitenkaan ole.

2. Vapaan ohjelman koodia saa muokata ja tarkoitus onkin, että ihmiset kehittäisivtä sitä edelleen.

3. Tällä hetkellä en, koska töiden tilaajat sanelevat aika tarkkaan sen, mitä ohjelmia milloinkin käytetään, mutta olen kyllä kiinnostunut niistä. 4. En tiedä, mutta kuvittelisin, että Helsingissäkin ryhdytään selvittämään Linuxiin ja vapaisiin ohjelmiin siirtymistä, ellei niin ole jo tehty.

5. Kunnalle on tietysti hyödyllistä, jos sen ei tarvitse maksaa suuria lisenssimaksuja ohjelmista ja niitä on helppo kehittää edelleen. Suurimpia esteitä on varmaan se, että ainakin osa nykyisistä järjestelmistä on toteutettu muiden ohjelmistojen pohjalta ja järjestelmien uusiminen voi tulla kalliiksi.

6. Minusta kannattaa ehdottomasti tutkia, miten ja mihin Linuxia ja muita vapaita ohjelmia voitaisiin käyttää kunnassa.

Nina Wennström, 948, Vihreä liitto (sitoutumaton)

1. Perustaidot osaan; ehkä tyydyttävät taidot, jos kaikenkattavasti arvioidaan. Lähinnä käytän Windows:in Wordia, Exceliä ja sähköpostia, internettiä, kirjanpito-ohjelmia (työn puolesta)tms. Olen käyttänyt niitä ohjelmia, joiden käyttöä minulle on koulussa opetettu (Helsingin Kauppaoppilaitos vv. 1994-1996) ja työpaikoissa. Parantamisen varaa taidoissa on! En osaa ohjelmoida enkä käyttää taitto- tms. ohjelmia -ainakaan toistaiseksi, mutta haluaisin oppia! "Ei oppi ojaan kaada!"

2. On mielestäni selvinnyt sen jälkeen, kun luin lisätietoja sivuiltanne.

3. En, kun en osaa.

4. En tiedä.

5. Riippumattomuus, avoimuus, taloudelliset säästöt. Kuka vastaa, jos ohjelma ei toimi? Niin, mutta kai se toimii, kun osaa käyttää ja on joku, keneltä pyytää apua ongelmatilanteissa.

6. Kyllä. Kaikkeen mahdolliseen tärkeään ja tarpeelliseen:kaupungin hallintoon, virastoihin, kouluihin, kirjastoihin ym. En näe mitään estettä, kun on vain asiantunteva käyttöönotto ja koulutus tuleville käyttäjille.