|
|
Finnish Linux User Group FLUG ry |
 |
TiedonetsintäOhjeita etsiessä ongelmana ei usein ole dokumentaation löytäminen, vaan sen paljous. Sisäisten ohjeiden lisäksi Internetistä löytyy myriadeittain tietolähteitä, joiden läpikäyminen saattaa olla turhauttavaa.Tämän dokumentin tarkoitus ei ole toimia kaikenkattavana linkkilistana eri ongelmien ratkaisussa, vaan opastaa lukija itse löytämään oikean tiedon äärelle. Jos totesit ohjeet harhaanjohtaviksi tai epäselviksi toivon että lähetät sivujen ylläpitäjälle palautetta.
Seuraavassa luettelossa on eri ongelmatyypit jaettu karkeasti muutamaan ryhmään. Jäsentely ei silti kuvaa täysin ohjelähdettä, vaan antaa vain yleisen kuvan sen luonteesta.
--helpUseimmista komennoista saa lyhyen opasteen kirjoittamallakomento --help. Valitsimet -h tai
-? saattavat myös toimia. Vuorovaikutteisissa ohjelmissa
on sisäisiä ohjetoimintoja, esimerkiksi bashissa komento help.
man-sivutman-sivut eivät sovellu järjestelmän käytön opetteluun, vaan toimivat parhaiten nopeana tapana selvittää ennestään tutun asian käyttötapa. Man-sivuja luetaan yleensä komennolla man. Man-sivuilta löytyy myös muuta hyödyllistä tietoa. Katso esimerkiksi man hier ja man ascii.
Manuaalisivut on jaettu kahdeksaan osioon ja joskus on tarpeellista
erottaa minkä osion manuaalisivut haluaa. Esimerkiksi
Emacs on etenkin ohjelmoijalle nopea tapa etsiä tietoja
man-sivuilta. Esimerkiksi kirjoitat editoriin ls ja tämän jälkeen M-x
manual-entry. Tässä M tarkoittaa Meta, jona yleensä toimii ALT tai
ESC-näppäin. Graafisessa ympäristössä manuaalisivuja voi tutkiskella
esimerkiksi ohjelmilla
Man-sivujen tehokas käyttö vaatii liittymän hakutoiminnon hyödyntämistä.
Esimerkiksi ajastuksesta tietoja haluava saattaisi komentaa
infoInfo-järjestelmä on man-sivujen korvaajaksi suunniteltu tietolähde ja se on tällä hetkellä GNU-projektin virallinen dokumentointiformaatti. Pääosin jälki on manuaalisivuja parempaa, mutta tarjonta ei ole yhtä kattava. Hypertekstiominaisuudet paikkaavatman(7):n puutteita, mutta käyttöä hieman himmentää
infon oletusliittymän hankalakäyttöisyys.
Emacs-editorissa on käyttökelpoinen info-liittymä, johon pääset
näppäimillä C-h i, missä C tarkoittaa control-näppäintä. Jos
esimerkiksi arkistointi-komennon /usr/doc ja /usr/share/doc -hakemistotOhjelman mukana tuleva dokumentaatio. Taso vaihtelee erittäin hyvästä erittäin huonoon ja parhaimmillaan on hyvä tietolähde tietyn ohjelman käytön opiskeluun. Joidenkin ohjelmien kohdalla ainoat ohjeet löytyvät /usr/doc tai /usr/share/doc hakemistosta, esimerkkinä xv.rpm-pakettihallintaUseissa distribuutioissa käytetään tällä hetkellä rpm-nimistä paketinhallintatyökalua. Itse pakettitietokanta sisältää itsessään paljon hyödyllistä informaatiota. Jokaisesta paketista saa lyhyen kuvauksen kirjoittamallarpm -qi paketin_nimi, joissa
hyvässä tapauksessa kerrotaan ohjelman kotisivu, lisenssi ja
lyhyt kuvaus ohjelman käyttötarkoituksesta. rpm-kanta sisältää
tämän lisäksi tiedot paketissa olevista ohje- ja konfiguraatiotiedostoista,
jotka saat esille -qc ja -qd-valitsimilla.
Debianissa rpm:ää vastaava työkalu on /usr/src/linux/Documentation - Linux-ytimen dokumentaatioUseimpien rautayhteensopivuuskysymysten ratkaisu löytyy kernelin dokumentaatiosta. Tietoa on esimerkiksi isdn-asennuksesta, ytimen moniprosessorituesta, sekä paljon muusta. Lisäksi ytimen lähdekoodin hierarkiassa on paljon .README-tiedostoja, sekä iso osa lähdekoodista on hyvin kommentoitua (C-kielessä merkkien /* ja */ välillä oleva teksti tarkoittaa ohjelmoijan kommenttia). Kommenteissa, sekä README-tiedostoissa on usein tietoa eri laitteiden yhteensopivuudesta, sekä ongelmista.
Esimerkki: HOWTOHOWTO on ohjeistus tietyn ongelman ratkaisuun. Se on LDP:n koordinoima, erinomainen tietolähde. Eräs kunnianhimoisimmista HOWTOista on Linux Hardware Compatibility HOWTO, jonka tavoitteena on selvittää, mitkä oheislaitteet toimivat Linuxin kanssa.LDPLinux Documentation Project eli projekti Linuxin dokumentoimiseksi on kattava kokoelma Linuxiin liittyvää hyvin järjestettyä informaatiota. Sen tarkoituksena on ohjailla kaikkea Linuxiin liittyvää dokumentointia ja koota niistä järkevä kokonaisuus. LDP:n tuotoksena on syntynyt mm. kirjoja joista löytyy mielenkiintoista sulateltavaa niin aloittelijalle kuin ATK-alan ammattilaisellekin.Internet-uutisryhmätLinux-aiheisista ryhmistä parhaimpia ovat comp.os.linux-hierarkian ryhmät. Useimmista uusista ohjelmista tulee ilmoitus comp.os.linux.announce-ryhmään. On olemassa myös suomenkielinen sfnet.atk.linux. Nyysseistä selviävät usein hyvinkin erikoiset onglemat Google Groupsin avulla.Joillakin uutisryhmillä on FAQ-tietokantansa, esimerkiksi: sfnet.atk.linux-ryhmän epävirallinen FAQ. FAQFAQ:t ovat usein kysyttyjä kysymyksiä. Useimmat "fakit" löytyvät ko. ohjelman tai projektin kotisivuilta. Hyvin tehdystä FAQ:sta on paljon apua ongelmatilanteissa.PostituslistatUseimmilla projekteilla on oma postituslista ja arkistot löytyvät yleensä projektin kotisivuilta. Linux-kernel-postituslistasta saa läheisen näkymän Linuxin kehitykseen.Linux-kernel-postituslistalla on myös oma FAQ. RFCRequest for comments. RFC:t ovat teknisiä dokumentteja Internetissä käytettävistä protokollista ja tekniikoista. Käytännössä ne määrittelevät "Internet-standardin".JakelupaketitLähes kaikki jakelupaketit sisältävät omaa dokumentaatiota, jotka löytää parhaiten ko. distribuution kotisivuilta. Useimmiten ohjeet kattavat ainakin asennuksen. Esimerkikkeinä jakelupaketeista: Redhat, Debian ja S.u.S.E.ftpSunsiten ftp-palvelin on maailman suurin Linux-tiedostojen lähde, mutta useimmiten kannattaa säästää kaistaa ja hermojaan ja tutustua Funetin Linux-arkistoihin.WWWWWW:n tarjonnan esittely järkevässä laajudessa ei ole perusteltua tässä dokumentissa. Parhaiten pääsee alkuun, kun opettelee hyödyntämään tehokkaasti erilaisia hakukoneita, kuten Googlea.Linux JournalKuukausittain ilmestyy Linuxiin keskittynyt lehti. Sitä löytää useimmista hyvin varustetuista kirjakaupoista ja lehtikioskeilta. Edellisen rinnalle on syntymässä myös uusi julkaisu nimeltään Linux Magazine.KirjatLinuxista on ilmestynyt suosion myötä hyvin paljon tietoa painettuna, jota löytää parhaiten Dataclubista. Useimmat O'Reillyn opukset ovat mainioita tietolähteitä. Käännöskirjojen suomennosten taso on varsin vaihtelevaa, joten niitä ostaessa kannattaa olla varovainen. Oma suosikkini johdatuksena Unixin käyttöön on Kerningham and Pike, Unix Programming Environment.Linux-yhteisöHelpoin tapa hankkia ohjeita on turvautua muiden Linux-käyttäjien apuun. Internet on pullollaan Linux- ja Unix-ammattilaisia, jotka mielellään vastaavat hyviin kysymyksiin. Jos kysymys on selkeä ja se on suunnattu oikealle foorumille, siihen saa hyvin todennäköisesti vastauksen. |
![[Python Powered]](/images/PythonPoweredSmall.gif){kind=small}