Finnish Linux User Group FLUG ry

Lisäohje hyvän kysymyksen laatimiseen

Lisäohjeita ja tarkennuksia

Voit myös mainita mitä ohjeita ja apulähteitä on jo ehtinyt itse selvitellä. Tästä on seuraavia etuja:

1. vastaajat tietävät että kysyjä on itsekin yrittänyt ratkoa ongelmaa
2. hankalissa ongelmissa muutkin kiinostuneet osaavat etsiä ratkaisua muualta kuin jo kolutuista ohjeista
3. nostaa kysymiskynnystä, kun tietää että itsekin pitäisi asialle jotain tehdä (tai tunnustaa oma aloittelijatasonsa, kun ei tiedä mistä aloittaisi)
4. vastaajat eivät välttämättä tarjoa dokumentteja, joista ei ollutkaan apua (tai havaitsevat kysyjän osaamistason, ja voivat selventää asiaa, jonka olisi pitänyt selvitä jo läpikäydyistä ohjeista; tämä on myös vihje ohjeen mahdollisesta huonoudesta)
5. joskus kysymyksestä voi löytyä vinkkejä ongelmien ratkaisuun muillekin, vaikka itse kysymys ei heitä koskisikaan

Samalla tavalla kun kaiken edelläolevan läpikäynti, myös kysymysten kieliasu vaikuttaa siihen, kuka ja miten vastaa ja vastaako kukaan ylipäätään. Internet ei ole BBS - vaikka vuosi vuodelta enemmän siltä alkaakin vaikuttaa. Kirjoita kunnollisia lauseita. Käytä välimerkkejä. Käytä max. 76 merkin rivejä, jos suinkin mahdollista. Ihmiset reagoivat tämän kaltaisiin asioihin hieman eri tavoin, mutta antamalla hyvän vaikutelman itsestäsi et ainakaan heikennä mahdollisuuksiasi saada pätevää apua. Lisäksi potentiaalisen avun antajan pitäisi saada keskittyä ongelman ratkomiseen, ei sen tulkitsemiseen, mitä yrität sanoa.

Kysyjän muistilista - lisävinkkejä

• Mitä olit tekemässä?
  1. on syytä kertoa, mikä on toivottu lopputulos, jotta kukaan voi kertoa, miten se saavutetaan...
  2. jos kaikki menee ihan pieleen, ongelma voikin olla jossain, mitä teit jo aiemmin
  3. jos ei tiedä, niin ei kannata yrittää vastata kysymykseen samalla itse. Kannattaa esittää itse ongelma, eikä tarjota vastausmallia, jos ei halua välttämättä juuri sen tyyppistä ratkaisua.
  4. "Would you tell, me please, which way I ought to go from here?"
     "That depends a good deal on where you want to get to," said the Cat.
     -- Lewis Carrol, Alice in Wonderland
• Mikä ei toimi?
  1. Ohjelman nimi ei aina ole yksiselitteinen. Jos olet varma että tiedät sen todellisen nimen niin hyvä... Mutta usein esim. C-kääntäjä 'cc' on todellisuudessa 'gcc'; cc on vain linkki gcc:hen. Komentoja, joita voit kokeilla nimen varmentamiseen:
     which <ohjelma> (jos se löytyy polusta),
     what `which <ohjelma>` ja jopa
     locate <ohjelma> | grep bin, jos se on kokonaan kateissa.
  2. Versiotieto löytyy useimmista ohjelmista joillain seuraavista paramatreista: -v, -V tai --version.
  3. Red Hatissa voit kokeilla myös:
     which <komento> | xargs rpm -qf
• Miten ei toimi?
  1. jos ohjelmassa on "verbose"-tila, mitä se kertoo?
  2. jos ohjelmassa on "debug"-tila, mitä se kertoo?
  3. mitä man-sivut sanovat kyseisistä ilmoituksista?
  4. paljastaako dmesg | less mitään?
• Missä ympäristössä se ei toimi?
  1. aja uname -a; mitä se tulostaa?
  2. mitä kertoo cat /etc/issue ?
  3. mitä sanoo uptime "load average":ksi? (Olisiko joku prosessi jumissa viemässä resursseja?)
• Mitä rautaa käytät?
  1. useimmista laitteista löytyy tietoa /proc-hakemiston pseudo-tiedostoista. Nämä eivät ole varsinaisia tiedostoja vaan ne kuvaavat esim. lisälaitteiden konfiguraatiota ja tilaa mutta niitä voi käsitellä kuin mitä tahansa (read-only-) tiedostoa. Tällaisia ovat esimerkiksi /proc/cmdline ja /proc/pci.
  2. samalla kun tarkistat lisälaitteen manuaalista kapineen tyyppitiedot, voit tarkistaa, mitä siellä sanotaan kyseisen kaltaisista ongelmista...
• Lisätietoja?
  1. tietoa on hyvin harvoin liian paljon
• Kuka kysyy?
  1. Vaikka miten pelkäisit spammereita, liitä mukaan selväkielinen osoitteesi, jotta mahdollinen avun tarjoaja voi tarvittaessa pyytää lisätietoja.