Bo Sjöholm
Helmikuu 2002 - Syyskuu 2002
| Koulu | Karis-Billnäs gymnasium & |
| Karis svenska högstadium | |
| Yhteyshenkilö | Bo Sjöholm |
| Sähköposti | bsjoholm@edu.karis.fi |
| Postiosoite | Bulevarden 11, 10300 Karis |
| Puhelin | (019) 278 6665 |
Projekti alkoi vuonna 1998 ja jatkuu vielä.
Ensimmäiseksi www-palvelimesta tuli Linux-pohjainen, osittain koulun saneerauksen johdosta. Syksyllä 1999 WinNT joka oli PDC:nä korvattiin Samballa joka pyörii Linuxin päällä. Samalla koulun oma WebMail oli pystyssä.
Syksyllä 2001 Otettin koeluontoisesti X-terminaaleja käyttöön. Nyt syksyllä 2002 ne ovat vakiinnuttaneet asemansa, esim. kirjastossa ja käytävillä.
15.9.2002 verkkoon liitettiin vielä kolmas palvelin (se alkup. www-palvelin) jonne backupit ajetaan öisin. Aikataulua ei ollut vaan kaikki tehtiin hiljalleen, resurssina on yhdellä henkilöllä 6 (kuusi!) viikkotuntia ATK ylläpitoon.
Koulujen verkko rakennettiin vuosina 1997-98. Perustana on valokuitukaapelit rakennusten välissä sekä kaupungin IT-keskukseen. Rakennusten sisälla on CAT5-parikaapeli verkko joka nyt toimii 10/100Mbps kytkimien kautta.
Palvelimet:
| Frodo | PIII-500MHz, 256M RAM 2x8GB SCSI + 1x80GB IDE |
| Tbird | A-Thunderb. 1,4 Ghz, 512 M RAM 2x20GB IDE |
| Fallback | P133, 48 MB RAM, 1,4GB IDE + 120 GB IDE |
Kaikissa palvelimisssa on käyttöjärjestelmänä RedHat 7.3.
Frodo on niin sanottu pääpalvelin. Sillä on kaikki käyttäjätiedot ja kotihakemistot. Frodo toimii myös www- ja sähköpostipalvelimena. Joten sillä pyörii myös sähköpostin web-käyttöliittymä. Sillä pyöri myös Samba-palvelin joten se toimi Windows98-verkon PDC:nä.
Tbird toimii X-terminaalien palvelimena, samalla SSH-käyttö Internetistä ohjautuu tänne. Tbird mounttaa kotihakemistot NFS:llä Frodo:lta.
Fallback on kuten nimi jo viittaa backup-palvelin jonka suurelle ide-levylle kotihakemistot sekä sähköpostit öisin kopioidaan turvaan. Fallback on myös edu.karis.fi:n kakkos sähköpostipalvelin joka vastaanottaa viestit jos Frodo on jostain syystä alhaalla.
Kaikille oppilaille tarjotaan käyttäjätunnus, johonka sisältyy 100 MB kotihakemisto ja sähköpostitunnus jossa saa olla 8 MB postia. Työasemina on Win98 sekä 6 kpl. X-terminaaleja. ATK-luokan PC:t ovat "dual-boot" Win98 / RedHat 7.3.
X-terminaalit ovat vanhoja Pentium koneita ja Tbird-palvelimessa on LTSP-paketti. Ongelmana on vielä LDAP-palvelin joka pitäisi olla Frodo:lla ja huolehtia että jokaiseen Linux-koneeseen voi kirjautua samalla tunnuksella.
Tätä projektia ei ole suunniteltu kokonaisuutena vaan pala kerralla. Linux valittiin koska silloin kun eri tarpeet yllätti niin budjetti oli tasan 0 markkaa!
Alussa verkko pyöri Windows NT4.0 ympäri. Kun koulua saneerattiin niin ATK-luokka joutui evakkoon ja jäi ilman Internet-yhteyttä. Samalla palvelinkin jäi paitsioon. Joten asensin Linuxin yhdelle koneelle ja se sai toimia www-palvelimena. Ja se toimi yli odotusten. Sillon käytettiin RedHat 5.2.
Sittemmin tuli tarve saada ensisijaisesti opettajille sähköpostiosoitteet ja päädyin siihen että oma palvelin on paras ratkaisu. Kyselin vähän ympärilleni millainen ratkaisu olisi paras ja webkäyttöliittymä sai eniten ääniä. Silloin elettiin RedHat 6.0:an aikoja. Päädyin lopulta Cyrus-IMAP postipalvelimeen ja Postfix MTA:ksi (Sendmail ja Linux aloittelija ei ollut hyvä yhdistelmä). Käyttöliittymänä on horde.org:in IMP. Samaan aikaan Win NT rupesi kaatuilemaan joskus pari kertaa päivässä niin parempaa vaihtoehtoa Windows-koneiden tiedostapalvelimeksi ja PDC:ksi tarvittiin.
Keksin silloin että kaikki nämä tarpeet pystytään tyydyttämään yhdellä Linux-palvelimella. Joten rahat uuteen palvelimeen sain koska vanha kaatuili koko ajan sekä tarvittiin sähköpostipalvelin:-)
Uudessa palvelimessa oli vika yhdessä muistipiirissä joka ilmeni ainoastaan kun se palvelin oli lämmin. Luulin että vika oli minussa tai Linuxissa ennen kuin 6 kuukautta myöhemmin keksin vaihtaa muistipirin. Sen jälkeen sain kaikki toimimaan RedHat 6.2:lla. Silloin elettiin kevättä 2000.
Niin palvelin sai pyöriä rauhassa, jos ei paria turvallisuus päivitystä lasketa mukaan. Keväseen 2002. Silloin Tbird hankittiin ja siihen asenntiin RedHat 7.2 ja uudet versiot kaikista ohjelmista mitä käytettiin. Kun se toimi niin kaikka palvelut siirrettiin sille väliaikaisesti, että Frodo:ta sai rauhassa asentaa uudelleen. Viikko ennen kuin RedHat 7.3 julkistettiin niin Frodo hoiti taas omat hommansa. Eli kuukasi myöhemmin oli taas päivitys mutta nyt se sujui tunnissa. Silloin elettiin kesää 2002.
Siinä sivussa joskus vuonna 2000 LTSP (www.ltsp.org) herätti minun huomion ja "diskless client" oli kohta todellisutta Karjaallakin. LTSP-palvelimena pyöri alussa P233 jossa oli 32MB muistia. Käytössä oli silloin kaksi työasemaa. Oppilaat valittivat kylläkin että ne oli hitaita. Palvelin sai lisää muisti (512MB) ja rupesi vähän sujumaan.
Nyt syksyllä Tbird sai astua remmiin LTSP-palvelimena ja kaikki kuusi työasemaa toimii moitteita. Niissä käytetään IceWM-ikkunamanageria koska se vaatii niin vähän muistia. Muuten niissä käytetään Netscapea, Mozillaa ja Operaa surffaamiseen ja OpenOffice.org konttorihommiin. The Gimp on myös tarjolla grafiikanmuokkaukseen. Koska sähköposti toimii selaimella niin sen käyttö toimii ongelmitta.
Se vanha alkuperäinen Linux-palvelin sai nyt syyskuussa 2002 uuden tehtävän. Se toimii nyt terästettynä lisäkiintolevyllä varmuuskopiopalvelimena. Frodon kotihakemistot ja erinäiset sähköpostiin liityvät hakemistot jaetaan NFS:llä Fallbackille. Fallback tekee sitten ajastetusti varmuuskopion öisin omalle kiintolevylleen. Postfix ohjelma toimii Falbackilla sähköpostin varmuusvarastona, siten että se vastaanottaa sähköpostin jollei Frodo siihen kykene, jä lähettää postin etenpäin heti kun siihen tulee mahdollisuus. Fallback tullaan sijoittamaan kaupungin IT-yksikön tiloihin, eli eri rakennukseen, varmuuden vuoksi.
Ongelmana on ollut tiedon puute mutta se ongelma on melkein poistunut vuosien varrella. Tietoa löytyy netistä niin paljon että aina kun etsii vastauksia ongelmaan niin törmää johonkin projektiin joka on niin kiintoisaa että se liitetään omaan TODO-listaan heti. Joten TODO-listan pituus on ehkä ongelma:-)
Kursseilla en ole käynyt mutta kun oppii ongelmien kautta niin tieto myös pysyy.
Käyttökokemuksia opetuksesta ei ole, koska palvelimet ovat näkymättömissä. X-terminaaleista on erilaisia kokemuksia. Tässä muutama tyyppiesimerkki. On niitä jotka huomatessaan että tämä ei ole Windows poistuu heti takse vilkaisematta. Sitten on niitä jotka käyttää ilman valituksia sekä innostusta, muuta niinhän he käyttävät Windowsiakin. Sitten löytyy tottakai niitä jotka innostuvat erittäin palon uusista kokemuksista. Kaikki ei heidän mielestä ole ehkä hyvin mutta he haluavat oppia miten asiat tehdään Linuxilla.
Lukiossa on kaksi kurssia, "Linux perusteet" ja "Linux jatko" jotka tarjotaan joka toinen vuosi yksi per vuosi. Osallistujia kursseille on enemmän kuin tarpeellista (ATK-luokassa 16 konetta ja n. 25 opiskelijaa).
Linuxilla on onnistuttu samaan koulujen IT-infra toimimaan kaikkien tahojen ollessa tyytyväisiä; rahaa ei ole kulunut, palvelut pelaa ja ylläpito hoituu melkein kotoa.
Koulun verkkoympäristö on niin toimiva että kaupungin IT-yksikön suunnitelmissa on Linuxin käyttöönotto myös hallintoverkossa.