Presidentinvaalikysely 2006
Vastaukset
Heidi Hautala
Arto Lahti
Henrik Lax
Sauli Niinistö
Matti Vanhanen
Heidi Hautala
1. EU:n parlamentilla ja komissiolla on eriävät käsitykset ohjelmistopatenttien tarpeellisuudesta. Mikä on oma kantanne ohjelmistopatentteihin?
Ohjelmistopatentit näyttäisivät suosivan ennen kaikkea suuryrityksiä, joilla on parhaat resurssit saattaa jopa vuosikausia olemassa olleita keksintöjä patentoitaviksi. Uuden ohjelman kirjoittajan on mahdotonta tietää rikkooko hän jonkun toisen hallussa olevia patentteja. Ohjelmistopatentit hyödyttävät lähinnä lakimiehiä, ne lisäävät patentti- ja oikeudenkäyntikuluja teknisen innovaation ja tutkimuksen kustannuksella.
Europarlamentissa vastustin ohjelmistopatentteja puoltavaa muutosesitystä, kun asiasta äänestettiin marraskuussa 1998 Strasbourgissa (mietintö komission vihreästä kirjasta koskien innovaatioiden edistämistä patenttien avulla A4-0384/98).
2. Suuret hallinnolliset organisaatiot, kuten YK ja EU, suosittelevat vapaiden ohjelmien käyttöä. Vapaiden ohjelmien mukana tulevat vapaat tiedostomuodot takaavat sen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus päästä tietoihin käsiksi, mikä edistää demokratiaa. Yritykset ovat paljolti kustannussyistä jo soveltuvin osin siirtyneet Linuxiin. Millaisena näette vapaiden ohjelmien roolin ja tulevaisuuden, etenkin globaalissa mittakaavassa?
Vapailla ohjelmilla on suuri merkitys demokratian edistämisessä ja köyhiä ja rikkaita maita jakavan digitaalisen kuilun kaventamisessa. Kehitysmaiden ihmisillä ei ole varaa ostaa teollisuusmaiden tietotekniikkaa tai monopoliasemassa olevien ohjelmistotalojen lisenssejä. Vapaat ohjelmat antavat monelle mahdollisuuden osallistua tietoyhteiskuntaan ja saada tietoa varallisuudesta riippumatta.
Ohjelmistot sinänsä eivät tuo demokratiaa, ilman lukutaitoa ei ohjelmistoistakaan ole hyötyä.
3. Suomessa ministeriöissä käytetään Linuxia paljon tiedosto- ja tulostuspalvelimina. Myös kunnissa ja kouluissa vapaita ohjelmia käytetään jonkin verran. Pitäisikö Suomen siirtyä nopeammin vapaiden ohjelmien käyttöön? Mitä etuja tai haittoja Suomelle koituisi laajamittaisesta vapaiden ohjelmien käytöstä?
Siirtymistä vapaan lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön pitäisi nopeuttaa, esimerkiksi kirjastojen yleisöpäätteissä voitaisiin käyttää lisenssitöntä käyttöjärjestelmää ja käyttää avoimia toimisto-ohjelmia. Linuxin menestys on osoittanut että avoimellakin ohjelmistokehityksellä saadaan aikaan laadukkaita ja kilpailukykyisiä ohjelmia. Julkishallinnon asiakirjojen tallennusmuotojen pitäisi olla avoimia ja perustua yleisesti hyväksyttyihin standardeihin.
Olisi hyödyllistä saada esimerkiksi julkishallinnon sähköisten palveluiden käyttäjät mukaan ohjelmistojen kehitystyöhön.Tämä on yksi ulottuvuus siihen, miten kansalaiset voisivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.
Siirtyminen avoimeen lähdekoodiin perustuviin järjestelmiin julkishallinnossa ei kuitenkaan ole ongelmatonta, esimerkiksi käyttäjät pitää perehdyttää kunnolla uusien järjestelmien käyttöön ennen niiden käyttöönottoa.
4. Aiotteko tulevalla presidentinvaalikaudella ottaa kantaa vapaiden ohjelmien käyttöön? Miten?
Haluan presidenttinä ajaa avoimen lähdekoodin periaatetta sähköisten julkisten palveluiden kehittämiseen.
Alkuun
Arto Lahti
1. EU:n parlamentilla ja komissiolla on eriävät käsitykset ohjelmistopatenttien tarpeellisuudesta. Mikä on oma kantanne ohjelmistopatentteihin?
Yhdysvalloissa tietokoneohjelman patentointi oli kiellettyä 1970-luvulla. Vuoden 1981 korkeimman oikeuden päätös käynnisti tietokoneohjelmien patentoinnin. Yhdysvaltojen patenttiviranomaiset ovat väljentäneet ohjelmistopatenttien patentoitavuuskriteereitä (uutuus, keksinnöllisyys ja teollisesti käyttökelpoinen). Yhdysvaltojen CAFC (Court of Appeals for the Federal Circuit) on 1980-luvulta lähtien omaksunut patentinhaltijoita suosivan lähestymistavan. Seurauksena on ollut ohjelmistojen patentointi Yhdysvalloissa ja yhdysvaltalaisen alan teollisuuden voimakas lobbaus eurooppalaisen teollisuuden kanssa ohjelmistopatenttien puolesta EU:n päätöksentekofoorumeilla. Yhdysvalloissa ohjelmisto kehittäjien lakimiehet yleisesti kehottavat päämiestään olemaan tutkimatta muiden ohjelmistopatentteja, koska tästä syntyy riski, että joutuu maksamaan tahallisesta loukkauksesta kolminkertaiset korvaukset. Kaikki patentinloukkausväitteet on otettava vakavasti, mikä kuluttaa yritysten resursseja.
Euroopan patenttisopimuksen (EPC) ja kansallisten lakien mukaan tietokoneohjelmat "sinänsä" eivät ole patentoitavissa. Euroopan patenttivirasto EPO ja kansalliset virastot ovat myöntäneet 30.000 ohjelmistopatenttia. Euroopan komissio antoi 20.2.2002 direktiiviehdotuksen tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta. Direktiiviehdotuksesta äänestettiin Euroopan parlamentissa ensimmäisen kerran 24.9.2003, jolloin EU:n parlamentti päätti, että tietokoneohjelmat ja tietojenkäsittely eivät kuulu patentoivan tekniikan alaan. Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta päätti 2.2.2005 palauttaa ehdotettu direktiivi takaisin ensimmäiseen käsittelyyn. Direktiiviehdotus on ilmeisen tulkinnallinen EU:n parlamenttikäsittelyn jälkeen.
EU-maissa open source -yhteisöt ajavat ohjelmistojen avoimuutta. Ohjelmistopatentit aiheuttavat ylipääsemättömiä ongelmia vapaan ohjelmiston kehittäjille ja käyttäjille. Lisäksi harvalla kaupallisia ohjelmistoja kehittävällä julkisyhteisöllä tai yrityksellä on riittävästi resursseja ja asiantuntemusta pystyäkseen kehittämään ohjelmistoja, joka varmuudella eivät loukkaa muiden patentteja. Myös tutkijat vastustavat laajasti laajennettuja patenttioikeuksia, erityisesti ohjelmistopatentteja ja liiketoimintamalleja (Business methods). EPOn valituslautakunnissa on päädytty siihen, että rajankäynti kulkee informaatiotekniikan ja liiketaloudellisten menetelmien välillä siten, että edellinen tunnustetaan tekniikan alaksi ja jälkimmäinen ei.
Patentit ovat toimineet hyvin toisen teollisen vallankumouksen aikana, jolloin tekniikan ja liiketoiminnan välinen raja oli selkeä. Tietoteollisen vallankumouksen aikana on syntynyt ns. laajennetut patenttioikeudet, joista keskeisiä ovat juuri ohjelmistopatentit ja näihin läheisesti liittyvät liiketoimintamallipatentit. Patenttijärjestelmän toimivuus on näissä varsin kyseenalainen ja riskinä on patenttien käyttö kilpailustrategisesti markkinaesteiden rakentamisen välineenä siis monopolitarkoituksiin. Lisäksi laajat patenttioikeudet sinällään suosivat suuria yrityksiä, joilla on mahdollisuus panostaa oikeudenkäynteihin. Tietenkin tasavertaisuuden vuoksi on syytä todeta, että esimerkiksi Microsoft on myös hävinnyt patenttikiistoja pieniä yrityksiä vastaan.
On syytä suhtautua kriittisesti laajennettuihin patenttioikeuksiin, koska ne menevät lähelle sellaista yleistä ihmiskunnan tietovarantoa, joka aina nobelistien Coase tai Solow ajatusten mukaan tulisi olla kaikille avoin. Jos tietoa aletaan laajasti sulkea niiden alkulähteellä, maailmantaloudelle aiheutuu siitä korvaamatonta vahinkoa. Patenttioikeus on toimiva mutta vain kun sen antama vahva suoja rajataan tehokkaasti aitoon keksinnöllisyyteen.
2. Suuret hallinnolliset organisaatiot, kuten YK ja EU, suosittelevat vapaiden ohjelmien käyttöä. Vapaiden ohjelmien mukana tulevat vapaat tiedostomuodot takaavat sen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus päästä tietoihin käsiksi, mikä edistää demokratiaa. Yritykset ovat paljolti kustannussyistä jo soveltuvin osin siirtyneet Linuxiin. Millaisena näette vapaiden ohjelmien roolin ja tulevaisuuden, etenkin globaalissa mittakaavassa?
Linux on oivallinen esimerkki siitä, mitä vapaa, avoimissa yhteisöissä toteutettava kehitystyö voi positiivisessa mielessä saada aikaan. Juuri Solowin ajatus puoltaa sitä, että tiedon vaihdanta on kansainväliselle taloudelle keskeisin kasvutekijä (ns. Solowin residuaali). Solowin ajattelu sopii myös hyvin kansainvälisille organisaatioille kuten YK, sillä vapaa tiedon siirto on kehitysmaille äärettömän tärkeä. Vapaat ohjelmat antavat erityisesti kehittyville maille mahdollisuuden päästä hyödyntämään kehityksen kärjessä olevia sovelluksia ilman ylisuuria lisenssimaksuja. Tietenkin vapaan ohjelman käsite on äärimmäisen haastava, koska riskinä on aina se, että kaupallisuus sittenkin saa hallitsevan otteen yhteisöistä. Tärkeää on luoda ennakolta riittävän selkeät pelisäännöt. Lisäksi jokaista vapaa ohjelmaa vastaan on potentiaalisesti patenttiloukkausvaatimuksia, jos suuret yritykset haluavat niihin tarttua. Siksi yhteistoiminta on tässäkin tärkeää, koska pienten ohella suuret yritykset voivat nekin hyötyä vapaista ohjelmista. Nehän osuvat usein sellaisille alueille, joita on vaikea kaupallistaa.
Käsitykseni mukaan vapaiden ohjelmien osuus tulee olennaisesti lisääntymään sitä mukaa, kun ihmisten tietoisuus ja luottamus niihin kasvaa. Tarvitaan myös palveluorganisaatioita, jotka kykenevät installoimaan sovellukset yritysten ja yksityisten käyttöön. Uskon vapaitten sovellusten tulevaisuuteen ja pidän niiden vahvaa esille tulemista suotavana. Pidän toivottavana, että maailmanorganisaatiot (esim. YK, kehityspankit ja -organisaatiot) tukevat vapaitten sovellusten kehittymistä.
3. Suomessa ministeriöissä käytetään Linuxia paljon tiedosto- ja tulostuspalvelimina. Myös kunnissa ja kouluissa vapaita ohjelmia käytetään jonkin verran. Pitäisikö Suomen siirtyä nopeammin vapaiden ohjelmien käyttöön? Mitä etuja tai haittoja Suomelle koituisi laajamittaisesta vapaiden ohjelmien käytöstä?
Suomella olisi erinomainen mahdollisuus suosia vapaita ohjelmia nykyistä laajemmin, koska Suomen oma ohjelmistotuotanto kohdistuu niin selkeästi erikoisalueille (yrityssovellukset) ja sulautettuihin ohjelmistoihin. Julkisyhteisöjen kautta olisi mahdollista nopeuttaa vapaiden ohjelmistojen penetraatiota luomalla niille riittävän laajat pilottimarkkinat. Ehdotin tämän kaltaista ennakoivaa toimintamallia jo vuonna 2000 alkaneen tietoteknisten alojen kriisin yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan silloin saanut tukea valtiojohdolta, vaikka ennakoivat investoinnit julkiseen tietotekniseen infraan olisivat pelastaneet lukuisia innovatiivisia yrityksiä ja niiden tuotteita. Suomessa julkinen valta panostaa kuitenkin mieluummin yrittäjien alasajoon siis ulosotto- ja konkurssihallintoon kuin innovaatioihin.
Arvioin, että Suomelle koituisi merkittävää hyötyä vapaiden sovellusten aktiivisesta suosimisesta yhteisökäytössä. Kokemus on osoittanut, että myös maailman suurimpien ohjelmistokehittäjien tuotteisiin liittyy suuri joukko riskejä, koska ohjelmien tekoajat on vedetty kohtuuttoman kireiksi ja asiakkaista on tehty samalla koekaniineja. Lisäksi monella kohtaa kansainvälisten toimijoiden monopolit ovat johtaneet kohtuuttoman korkeisiin lisenssimaksuihin.
4. Aiotteko tulevalla presidentinvaalikaudella ottaa kantaa vapaiden ohjelmien käyttöön? Miten?
Koska näen vapaitten ohjelmien kehittämisen erityisesti globaalilla tasolla ja köyhempien maitten kannalta erittäin positiiviseksi asiaksi ja merkittäväksi keinoksi pitemmällä tähtäyksellä lisätä ja tasata hyvinvointia, olen valmis lausumaan käsitykseni asiasta.
Katson, että tämä alue kuuluu vapaan yrittämisen ideologiaan ja yritystoiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen, jotka ovat olennaisia osta ohjelmassani. Koska aktiivinen kannan ottaminen vapaitten ohjelmien kehitykseen vaatii syvällisempää asian hallintaa, en tätä asiaa aja erillisenä teesinä, kuten esim. yritystoiminnan yleisten edellytysten edistämistä.
Olen kuitenkin mielihyvin aina valmis ottamaan kantaa asiaan, kun sitä kysytään.
Alkuun
Henrik Lax
1. EU:n parlamentilla ja komissiolla on eriävät käsitykset ohjelmistopatenttien tarpeellisuudesta. Mikä on oma kantanne ohjelmistopatentteihin?
Täytyy löytää mahdollisimman hyvä tasapaino vapaan luovuuden ja keksijän oikeuksien välille. Tarvitaan oikeussuoja, mutta esim. näppäinlukon patentointi (joka on nyt olemassa) menee liiallisuuksiin.
2. Suuret hallinnolliset organisaatiot, kuten YK ja EU, suosittelevat vapaiden ohjelmien käyttöä. Vapaiden ohjelmien mukana tulevat vapaat tiedostomuodot takaavat sen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus päästä tietoihin käsiksi, mikä edistää demokratiaa. Yritykset ovat paljolti kustannussyistä jo soveltuvin osin siirtyneet Linuxiin. Millaisena näette vapaiden ohjelmien roolin ja tulevaisuuden, etenkin globaalissa mittakaavassa?
En usko patenttijärjestelmään tietoyhteiskunnan kulmakivenä ja moottorina. Kun Euroopan parlamentissa keskusteltiin ohjelmistopatenteista ei loppuun asti avattu kysymystä, millainen yhteiskunta todella halutaan. Tiedon lähde on enemmänkin vapaudessa kuin kahlitsevissa säännöissä.
3. Suomessa ministeriöissä käytetään Linuxia paljon tiedosto- ja tulostuspalvelimina. Myös kunnissa ja kouluissa vapaita ohjelmia käytetään jonkin verran. Pitäisikö Suomen siirtyä nopeammin vapaiden ohjelmien käyttöön? Mitä etuja tai haittoja Suomelle koituisi laajamittaisesta vapaiden ohjelmien käytöstä?
On hyvä asia, että ministeriöt ja kunnat ottavat kantaa siihen, mikä on niille paras vaihtoehto. Moninaisuus on aina eduksi.
4. Aiotteko tulevalla presidentinvaalikaudella ottaa kantaa vapaiden ohjelmien käyttöön? Miten?
Vapaa luovuus on tärkein osa innovaatioihin perustuvan yhteiskunnan kehittämistä. Se on Suomelle kohtalon kysymys.
Alkuun
Sauli Niinistö
1. EU:n parlamentilla ja komissiolla on eriävät käsitykset ohjelmistopatenttien tarpeellisuudesta. Mikä on oma kantanne ohjelmistopatentteihin?
Komission kaavailemat ohjelmistopatentit ovat haitallisia erityisesti pienille ohjelmistoyrityksille, joilla ei ole käytännössä mahdollisuuksia lähteä raskaaseen patentointiprosessin suojatakseen omia innovaatioitaan. Valtaosa suomalaisista ohjelmistoyrityksistä on pieniä tai enintään keskisuuria yrityksiä, joiden mahdollisuuksille menestyä kansainvälisesti ohjelmistopatenttien hyväksyminen olisi haitallista. Lisäksi ohjelmistopatentteihin liittyy koko joukko epäilyttäviä tai erittäin tulkinnanvaraisia hankkeita kuten taannoinen väite HTML-kielen patentista, joka käytännössä olisi tappanut koko tuntemamme www-järjestelmän kokonaan.
2. Suuret hallinnolliset organisaatiot, kuten YK ja EU, suosittelevat vapaiden ohjelmien käyttöä. Vapaiden ohjelmien mukana tulevat vapaat tiedostomuodot takaavat sen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus päästä tietoihin käsiksi, mikä edistää demokratiaa. Yritykset ovat paljolti kustannussyistä jo soveltuvin osin siirtyneet Linuxiin. Millaisena näette vapaiden ohjelmien roolin ja tulevaisuuden, etenkin globaalissa mittakaavassa?
On hyvä erottaa toisistaan vapaat tiedostomuodot ja vapaat ohjelmistot. Vapaat tiedostomuodot kuten XML mahdollistavat tietojen siirtämisen eri järjestelmien välillä ja antavat siten enemmän valinnanmahdollisuuksia järjestelmien kehittäjille ja käyttäjille. Tietojen laaja siirrettävyys on demokratian toteutumisen kannalta tärkeä arvo.
Vapaat ohjelmistot ovat myös tärkeä väylä tietojen käsittelyn ja hyödyntämisen takaamisessa. Ne antavat etenkin globaalissa taloudessa itse kullekin periaatteessa mahdollisuuden hyödyntää niitä tietovarantoja, joita ihmiskunta on vapaasti jaettavaksi saattanut.
On myös merkittävää huomioida se, että kaupallisten toimijoiden ohjelmistot pystyvät hyödyntämään vapaita tiedostomuotoja.
Ohjelmistoliiketoiminnan kannalta tällainen monimuotoisuus ja avoimuus on hyödyllistä, sillä se antaa mahdollisuuden erilaiselle liiketoiminnalle ohjelmistoalalla. On tärkeää pystyä valitsemaan paras teknologia kulloinkin kyseessä olevaan tarpeeseen.
Vapaat ohjelmistot antavat mahdollisuuden pienillekin yrityksille kehittää innovaatioihin perustuvaa liiketoimintaa, joka on tärkeää sekä Suomelle, että globaalissa taloudessa toimiville muille paikallisille yrittäjille. Varsinkin kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa vapaat ohjelmistot tarjoavat mahdollisuuden ottaa modernia tekniikkaa käyttöön, millä on merkitystä yhteiskuntien kehitykselle ja mahdollisuudelle osallistua globaaliin tietoyhteiskuntaan.
3. Suomessa ministeriöissä käytetään Linuxia paljon tiedosto- ja tulostuspalvelimina. Myös kunnissa ja kouluissa vapaita ohjelmia käytetään jonkin verran. Pitäisikö Suomen siirtyä nopeammin vapaiden ohjelmien käyttöön? Mitä etuja tai haittoja Suomelle koituisi laajamittaisesta vapaiden ohjelmien käytöstä?
Suomessa ministeriöt ja kunnat ovat valinneet omat strategiansa tietoteknisten haasteidensa ratkaisemiseksi. Sisäasiainministeriön JHS-suositukset ja valtiovarainministeriön ohjeistukset ovat pyrkineet luomaan koko julkishallinnolle yhteisiä menettelytapoja ja strategioita. Kunkin organisaation teknologiavalinnat noudattavat omille toiminnallisille tavoitteille asetettuja päämääriä, minkä pitääkin olla lähtökohta teknologisille valinnoille.
Julkisen hallinnon eri osien on harkittava omat teknologiset valintansa omien tehtäviensä vaatimusten mukaisesti. on kuitenkin aina tärkeää, että tietojen siirtäminen järjestelmästä toiseen tehdään mahdolliseksi silloin kun se tietojen turvallisuusluokittelun mukaan on mahdollista. Vapaisiin ohjelmistoihin siirtyminen tapahtuu tarkoituksenmukaisuuden perusteella.
Linux-käyttöjärjestelmän synnyinmaana Suomelle ei ole vapaiden ohjelmistojen käytöstä mitään erityistä haittaa mikäli ratkaisuissa otetaan huomioon sekä talouden että muiden toimijoiden erilaiset vaatimukset. Lähtökohtana on se, että paras teknologia kuhunkin tarkoitukseen tuottaa parhaita lopputuloksia.
4. Aiotteko tulevalla presidentinvaalikaudella ottaa kantaa vapaiden ohjelmien käyttöön? Miten?
Presidentin tehtävissä on syytä ottaa kantaa suomalaisen ohjelmistoteollisuuden toimintaedellytysten puolesta silloin kun siihen on tarvetta. Presidentin tehtävänä on tarvittaessa ottaa kantaa niillä kansainvälisillä areenoilla, joilla asioista päätetään.
Alkuun
Matti Vanhanen
1. EU:n parlamentilla ja komissiolla on eriävät käsitykset ohjelmistopatenttien tarpeellisuudesta. Mikä on oma kantanne ohjelmistopatentteihin?
Lähtökohtaisesti on mielestäni tärkeää, että Euroopan unionissa pystyttäisiin yhdenmukaistamaan immateriaalioikeuslainsäädäntöjä ja niihin liittyviä käytäntöjä. Tässä suhteessa oli harmi, että tietokonepohjaisten keksintöjen suojaamisesta ei saatu yhteistä kantaa aikaan.
Asiassa ei ollut mielestäni niinkään kysymys avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kuten Linuxin elinvoimasta vaan siitä, että miten monet tekniset ratkaisut, joihin sisältyy tietokonepohjaisia keksintöjä, voidaan suojata. Pitää myös muistaa, että patentti rajoittaa ensisijaisesti ainoastaan keksinnön hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa. Olen kuullut, että esimerkiksi uudessa Airbus 380 jumbojetissä tällaisia keksintöjä olisi yli tuhat. Lähempänä arkipäivää oleva esimerkki on esimerkiksi auton ilmastointilaite. Jos ilmastointilaitteen uusi toiminnallisuus saavutetaan tietokoneohjelmistolla, eikö tällainenkin keksintö pitäisi olla Euroopassa jollakin tavalla suojattavissa. Eurooppa ei voi antaa huonon suojan takia keksintöjen vuotaa Yhdysvaltoihin, jossa vastaavat keksinnöt saavat suojaa. Teollisen teknisen keksinnön pitäisi siis olla suojattavissa, on se sitten toteutettu tietokonepohjaisesti tai "fyysisenä"-keksintönä.
2. Suuret hallinnolliset organisaatiot, kuten YK ja EU, suosittelevat vapaiden ohjelmien käyttöä. Vapaiden ohjelmien mukana tulevat vapaat tiedostomuodot takaavat sen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus päästä tietoihin käsiksi, mikä edistää demokratiaa. Yritykset ovat paljolti kustannussyistä jo soveltuvin osin siirtyneet Linuxiin. Millaisena näette vapaiden ohjelmien roolin ja tulevaisuuden, etenkin globaalissa mittakaavassa?
Uskon, että vapaat tai avoimien lähdekoodien ohjelmistot tulevat hurjasti lisääntymään. Hyvä niin. Niissä on varmasti juuri niitä hyötyjä, joita kysymyksessä on mainittu. Alhaisempien kustannusten johdosta ne helpottavat myös kehittyvien maiden mahdollisuuksia kehittää erilaisia informaatioteknologiaan perustuvia ratkaisuja.
Toiseksi korostan erityisesti kilpailunäkökulmaa. Kuten hyvin tunnettua erityisesti kuluttajien kannalta keskeisten ohjelmistojen markkinat ovat harvinaisen keskittyneet. Tältä osin ainoana valona tunnelin päässä näyttävät olevan avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Erityisesti suljetut käyttöjärjestelmät aiheuttavat tässä suhteessa paljon päänvaivaa.
3. Suomessa ministeriöissä käytetään Linuxia paljon tiedosto- ja tulostuspalvelimina. Myös kunnissa ja kouluissa vapaita ohjelmia käytetään jonkin verran. Pitäisikö Suomen siirtyä nopeammin vapaiden ohjelmien käyttöön? Mitä etuja tai haittoja Suomelle koituisi laajamittaisesta vapaiden ohjelmien käytöstä?
Suomen hallinnossa on menossa laaja tuottavuushanke, jonka puitteissa mm. hallinnon IT-palveluiden tuottamista kehitetään merkittävästi. Vapaiden ohjelmien käytön lisääminen on varmasti meilläkin asialistalla. Mutta jätän tämän asian kussakin yksittäistapauksessa ennen kaikkea asiantuntijoiden ratkaistavaksi. Vapaat ohjelmistot tulevat varmasti silloin valituiksi, kun ne ovat kustannustehokkaita ja toiminnallisesti parhaita. Tässä suhteessa valtio tulee toimimaan varmasti tulevaisuudessa yritysten tavoin.
4. Aiotteko tulevalla presidentinvaalikaudella ottaa kantaa vapaiden ohjelmien käyttöön? Miten?
Tämä riippuu varmasti tilanteesta. Kotimaan osalta asia kuuluu tietysti ennen kaikkea hallituksen vastuulle, mutta en epäile, etteikö asia nouse erilaisissa yhteyksissä esille mm. vienninedistämismatkoilla, joihin panostaisin presidenttiä nykyistä enemmän. Tältä osin on tärkeää olla hyvin informoitu sektorin viimeaikaisesta kehityksestä.
Yleisesti pyrkisin tukemaan kotimaisen ohjelmistotuotannon toimintaedellytyksiä. Suomen pitää vahvistaa asemaansa maailman johtavien ohjelmistotuottajien joukossa. Tätä työtä olen pyrkinyt tekemään jo pääministerinä, mistä yksi osoitus on hallituksen ns. Tietoyhteiskunnan politiikkaohjelma. Olen halunnut johtaa itse tätä ohjelmaa. Ohjelma tavoitteena on ollut mm. lisätä kilpailukykyämme tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä. Ohjelmalla pyritään myös säilyttämään Suomen asema tieto- ja viestintäteknologian johtavana tuottajana ja hyödyntäjänä. Jo nyt saadut tulokset ovat rohkaisevia.
Alkuun
|
![[Python Powered]](/images/PythonPoweredSmall.gif){kind=small}