228 Raimo Maaranen (Keskusta)
Joensuu
Käytättekö itse omalla tietokoneellanne vapaita ohjelmia (esimerkiksi Firefox, Thunderbird, OpenOffice tai Linux)?
Käytän kotona ja työpaikalla. Pyrin edistämään vapaiden ohjelmien käyttöä.
Esiasennettua käyttöjärjestelmää on liian vaivalloista lähteä muuttamaan, mutta muuten käytän vapaita ohjelmia.
Ohjelmien vapaus ei ole tärkeä kriteeri omassa toiminnassani.
Vapaita ohjelmia ei ole saatavilla tarpeisiini.
En osaa sanoa.
Vapaat ohjelmat ovat kevyempiä, niissä ei ole turhia apuohjelmia. Ne käynnistyvät ja toimivat nopeammin. Lisäksi ne ovat valtaosin ilmaisia.
Millaisena näette Linuxin ja vapaiden ohjelmien tulevaisuuden kunnissa?
Eri hallintoelimet siirtyvät YK:n ja EU:n suositusten mukaisesti käyttämään ensisijaisesti vapaita ohjelmistoja.
Linuxin ja muiden vapaiden ohjelmistojen käyttö tulee lisääntymään hallinnossa.
Linuxin ja muiden vapaiden ohjelmistojen käyttö on jatkossakin pienten ryhmien puuhastelua.
En osaa sanoa.
Mikäli vapailla ja osin ilmaisilla ohjelmilla saadaan hallinnon tarvitsemat asiat toimimaan toivotulla tavalla (= tietoturvallisesti ja nopeasti). On kannatettavaa säästää kuntalaisten verorahoja.
Täytyisikö kaikkien kunnan jakamien ohjelmistojen, nettipalvelujen ja tiedostojen olla käytettävissä vapailla ohjelmilla?
Kyllä, kuntalaisia tulee kohdella tasapuolisesti ja vapaiden ohjelmien tiedostomuodot toimivat todennäköisimmin useissa käyttöjärjestelmissä.
Kyllä, jos se on taloudellisesti kannattavaa.
Tietohallinto osaa päättää asiasta paremmin kuin valtuutetut.
En osaa sanoa.
Kyllä, jos tarvittavat ohjelmat ovat todellä saatavissa ja ne ovat päivitettävissä riittävän usein. Lisäksi niiden tulee olla tietoturvallisia. Kustannuksia tulee tukihenkilöiden kouluttamisesta, koska valtaosa on Windows-kuolukunnan väkeä.
Tunnusomaista vapaille ohjelmistoille on, ettei ohjelmiston levitystä saa rajoittaa, vaan ohjelmasta saa korvauksetta valmistaa kappaleita yhtä lailla omaa käyttöä kuin edelleenlevitystäkin varten. Tämä ei tarkoita, että kenenkään tarvitsisi luovuttaa ohjelman kappaletta ilmaiseksi, vaan ettei ohjelman ostajan kopiointioikeutta saa rajoittaa. Toinen tärkeä piirre vapaan kopioinnin ohella on oikeus tehdä muutoksia ohjelmaan, tai jopa tehdä olemassaolevia koodinpätkiä hyväksikäyttäen aivan erilainenkin ohjelma. Tämän oikeuden mahdollistamiseksi lisensseihin sisältyy myös vaatimus ohjelman lähdekoodin levittämisestä (tästä nimi "open source"), lähdekoodin pitää joko sisältyä jaettavaan ohjelmaan tai olla saatavissa ilmaiseksi/käsittelykustannuksin. (Tämä koskee vain ohjelmia, joita on luovutettu edelleen muille. Oman yrityksen sisällä pysyvien ohjelmien lähdekoodeja ei tarvitse luovuttaa mihinkään.)
Oletteko itse halukas edistämään vapaiden ohjelmien ja Linuxin käyttöä kunnassanne?
Kyllä. Tulen tekemään tai tukemaan Linuxin/vapaiden ohjelmien käyttöä edistävän aloitteen, jos tulen valituksi.
Kyllä periaatteessa, mutta tuskin olen aktiivinen asian suhteen.
En koe Linuxin käytön edistämistä mielekkääksi kotikunnassani.
Tässä minulla on oiva tilaisuus toimia kuntalaisten hyväksi lisäämättä suuresti veroja. Tunnusomaista vapaille ohjelmistoille on, ettei ohjelmiston levitystä saa rajoittaa, vaan ohjelmasta saa korvauksetta valmistaa kappaleita yhtä lailla omaa käyttöä kuin edelleenlevitystäkin varten. Tämä ei tarkoita, että kenenkään tarvitsisi luovuttaa ohjelman kappaletta ilmaiseksi, vaan ettei ohjelman ostajan kopiointioikeutta saa rajoittaa. Toinen tärkeä piirre vapaan kopioinnin ohella on oikeus tehdä muutoksia ohjelmaan, tai jopa tehdä olemassaolevia koodinpätkiä hyväksikäyttäen aivan erilainenkin ohjelma. Tämän oikeuden mahdollistamiseksi lisensseihin sisältyy myös vaatimus ohjelman lähdekoodin levittämisestä (tästä nimi "open source"), lähdekoodin pitää joko sisältyä jaettavaan ohjelmaan tai olla saatavissa ilmaiseksi/käsittelykustannuksin. (Tämä koskee vain ohjelmia, joita on luovutettu edelleen muille. Oman yrityksen sisällä pysyvien ohjelmien lähdekoodeja ei tarvitse luovuttaa mihinkään).
Vaalikyselyn vastausten pääsivulle.